Tämän päivän ahdistus sai huomattavaa helpotusta, kun äiti ojensi jälleen kerran auttavan kätensä <3 Suuri kiitos rakas äitini <3 

Vaikka tämän päivän huolet eivät olleet itse, eikä kenenkään läheiseni aiheuttamia, romahdin ihan pohjalle. Elän niin raskaita elämän vaiheita, etten kestä yhtään uutta pettymystä. Silti tämäkin päivä tuntui lähes pahemmalta, kuin maailmanloppu. Onneksi minulla on maailman paras äiti <3

Viikko on neitin kanssa pyöritty kahdestaan ja reilun tunnin päästä mieheni saapuu Ruotsin työmatkalta kotiin. Neiti on taas väkerrellyt joka päivä isälleen kaikkea kivaa ; Tehnyt sokerimassasta ihanan puhelimen, jäätelön ja käärmeen, muovailusavesta myöskin jäätelön, jonka hän maalasi kivan väriseksi.  Odottamassa on myös iso maalattu revontuli- taideteos, kortti ja kirjoista taiteltuja siilejä :) Tuliaisia neiti odottaa innolla. Kissojen ja koirien kanssa tämä viikko meni huomattavasti viime kertaa paremmin, eikä meillä ole muutenkaan ollut mitään ongelmia. Sain jopa maalattua loppuun katon. Mies aloitti sen joskus syksyllä ja keskenhän se jäi. Mutta nyt meillä on vihdoinkin ihana valkoinen katto. Oli muuten kauhean raskas homma!

Nuorempi poikani lähti eilen kavereidensa kanssa Ouluun. He yöpyvät poikien isän luona ja rymyävät festareilla. Esikoinen kävi muutamankin kerran tällä viikolla kotona syömässä ja oli kyllä ihana jutella.

Tukipojat tulivat tänään ja tuolla he vielä puuhastelevat leikkihuoneessa. Pitäisi kai pikkuhiljaa rueta lukemaan iltasatuja.

Vielä kerran suuri kiitos äitilleni, pelastit päiväni ja aika monta tulevaakin päivää <3