Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


torstai, 6. elokuu 2020

Elämää kipujen kanssa

Muutama vuosi sitten lensin hevosen selästä ( yllätys ). Roopen. Ensimmäisen vuokraheppani yli 25 vuoden tauon jälkeen.  Kirjoitin siitä täälläkin. Siitä sain muistoksi kipeän jalan. Jännevammaa lääkäri epäili.  Kivut pysyivät hallinnassa teippauksella, joten tyydyin siihen. Teippasin jalan kesät talvet. Pärjäsin. Viikko ennen viime marraskuista ratsastusonnettomuutta lopetin teippauksen. Ihan vaan kokeillakseni miten menee. Kipuja oli, mutta siedättävissä määrin. Muistan, kun sanoin ystävälleni silloin marraskuussa mennessämme kohtalokkaalle ratsastustunnilleni, että ompa ihanaa, kun jalka alkaa vihdoin olla kunnossa. Sitten tulivat lantionmurtumat. Olin tosi kipeä pitkään. Mikään tuntemani kipu ei vastaa niitä alkuviikkojen kipuja. Ei edes synnytykset. Mutta siitäkin vaan pikkuhiljaa elämä alkoi voittamaan ja kivut vähenivät. Reilun neljän kuukauden päästä kiipesin jälleen hevosen selkään. 

Lantio kipeytyi hieman jokaisen ratsastuksen jälkeen,  mutta se kai on ihan normaalia siinä tilassa. Ratsastuskerrat olivat kevyttä humputtelua ja kipujen kanssa pärjäsin. Nyt olen kesän aikana aloittanut käymään taas valmennuksessa ja kivut ovat palanneet todella kovina. Sekä lantion, että toisen jalan. Jalkapohjassa tuntuu välillä siltä, että sinne iskettäisi puukolla. Kipu on niin kova, että usein se saa vedet silmiini. Viime ratsastusvalmennuksen jälkeen lantio oli niin kipeä,  että kaikki liikkuminen oli tuskallista ainakin viikon ajan. Ratsastaessa lantiosta " kuului " joku outo rasahdus. 

Onkohan loppu elämäni tällaista kipujen kanssa elämistä.? Jatkuvaa särkylääkkeiden syöntiä? En tiedä,  mutta heppailusta en silti luovu koskaan. 

maanantai, 3. elokuu 2020

8-vuotias

Neiti pieni rakkauspakkaus täyttää tänään 8 vuotta ❤

Viikonloppu menikin juhliessa ihanassa kesäsäässä. Lauantaina vietettiin kaverisynttäreitä ja keittelin toki kahvit myös useammalle aikuiselle. Vieraita riitti iltaan asti. Päivä oli täydellinen 😍 Ehkä kaikkein eniten odotettu vieras saapui jo ennen muiden vieraiden tuloa, rakas Petteri poni 💙 Petteri viihtyi pihalla oikein hyvin ruohoa syöden. Vieraat saivat käydä selässä ja innokkaita ratsastajia ja ponin hoitajia Petterin ympärillä riittikin. On se vaan maailman ihanin lörppöhuuli 💙

Yllätysvieraana paikalle saapui Missekissa. Hän on minun uusi hyvä ystäväni ja halusi tulla onnittelemaan neitiä. Missekissa laulatti juhlavieraita,  opetti lapsille hyviä käytöstapoja ja teki ihania kukkia ja miekkoja ilmapalloista. Jokainen lapsi sai oman pallon ja kivan kortin muistoksi. Ihana vierailu 😍

Pihalla oli myös kaverilta lainassa oleva palju, jossa lapset saivat uida. Herkkupöytä tyhjeni uinnin lomassa useaan kertaan 😁

Sunnuntaina juhlat jatkuivat isovanhempien, kummien, minun muutaman hyvän ystäväni ja tietysti vielä joidenkin lapsivieraiden kanssa. Ohjelmassa edelleen paljuilua, trampoliinissa ja air trackillä temppuilua ja tietysti herkkuja ja ihanaa yhdessäoloa .

Eilen illalla sänkyyn nukahti väsynyt, onnellinen ja kiitollinen tyttö ❤

sunnuntai, 26. heinäkuu 2020

Mennyt viikko

Takana kamala viikko 😢 Keskiviikkona sain kuulla järkyttävästi uutisen. Hyvän ystäväni poika oli kuollut. 25 -vuotiaana. Ystäväni oli löytänyt hänet kuolleena pojan omasta asunnosta. Oman lapsensa. Tämä poika oli esikoiseni paras ystävä. En voi käsittää miten tämmöistä voi edes tapahtua. Ja miten tämmöisestä voi selvitä.

Olemme tavanneet ystäväni ja esikoiseni kanssa tapahtuneen jälkeen. Tapaamiset ovat olleet äärettömän surullisia. Ystäväni surua ei voi sanoin kuvailla, hän kuitenkin menetti oman rakkaan lapsensa. En löydä mitään lohdutuksen sanoja. Ei kai sellaisia ole olemassakaan. 

Eilen rakas siskoni vietti 50- vuotis syntymäpäiviään ja oli järjestänyt ihanat juhlat. Saatiin kaivattua piristystä tämän suuren surun keskelle ❤

keskiviikko, 22. heinäkuu 2020

Elämän julmuus

Ystävän puhelinsoitto.  Järkytys. Shokki. Itku. Huuto. Kyyneleet. Epäusko.

...Tätä hetkeä kartoin, tätä väistin, tätä niin pelkäsin...

...Tähän päättyy paljon hyvää, paljon kaunista...

 

tiistai, 7. heinäkuu 2020

Kaikki ärsyttää

Tänään ärsyttää kaikki. Niin ärsytti eilenkin. 

Vesisade. Joo, saatiin viettää ihana ja lämmin kesäkuu, eikä tässä nyt vielä hirveän monta päivää ole satanut, mutta ärsyttää silti, kun kaikki mediat toitottaa, että kesäiset lämpötilat ovat nyt tältä kesää ohi ja kesä jatkuu sateisena ja viileänä. Tylsää.  Kyllä kesällä pitäisi olla lämmin.

Ärsyttää,  kun tallilla on nykyään tosi huono ilmapiiri. Siellä on aina ollut niin ihana olla. Kaikki ihmiset siellä ovat olleet tosi mukavia, ystävällisiä ja auttavaisia. Nyt kaikki on muuttunut. Seläntakana puhumista, hirveää kieroilua, toisten työn haukkumista ymm. Tunnelma on koko ajan sellainen jännittynyt. Tuntuu, ettei kukaan uskalla sanoa mitään kenellekään.  Kaikki pelkäävät milloin tilanne kärjistyy niin pahaksi, ett jotain isoja muutoksia on pakko tehdä. Jopa koko Tallin lakkauttamisen pelko leijuu ilmassa. Kamalaa. Miksi aikuiset ihmiset eivät voi selvittää välejään puhumalla? En ymmärrä en.

Ärsyttää,  kun syksyyn on vielä aikaa. Rakastan syksyä ja joulun odotusta 😀

Ärsyttää,  ärsyttää ja ärsyttää.  Ehkä huomenna on parempi päivä...

  • Tunnistepilvi / aakkosellinen lista