sunnuntai, 11. marraskuu 2018

Hyvää isänpäivää!

Ei ole suurempaa rakkauden valaa.

kuin se, että lapsesi sinua halaa.

Ja se, että pienessä sydämessä sinulle juuri

on varattu paikka niin valtavan suuri <3

 

HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ!

perjantai, 9. marraskuu 2018

Elämää tässä ja nyt

Yllätän varmaan teidät kaikki kirjoittamalla jo nyt ( Muoks. aloitin tämän kirjoittamisen siis jo alkuviikolla, mutta keskenhän se jäi, yllättäin .)

Ulkona on synkkää ja harmaata. Vettä on satanut melkein koko syksyn. Pimeys ja kosteus saisi jo riittää. Kumpa pian tulisi pakkasta. Ja lunta. Olisi edes vähän valoisampaa.

Näin viime yönä hirveää unta. Uni liittyi poikiini ja aamulla herätessäni kaikki tapahtuneet vyöryivät mieleeni. Se hirveä helmikuinen päivä. Vielä hirveämpi maaliskuinen puhelinsoitto ja keskustelu esikoiseni kanssa. Olen yrittänyt ihan tietoisesti työntää näitä asioita pois mielestäni, mutta tuo viime öinen uni palautti minut karuun todellisuuteen. Pitkästä aikaa tunsin miten kurkkua kuristaa ja silmät kostuivat väkisin. Tämä maailma mihin meidät on haluamattani vedetty mukaan, on niin hirveän surullinen. Pelkään tulevaa, vaikken sitä muille näytäkään. En ole puhunut näistä asioista pitkään aikaan kenenkään muun, kuin siskoni ja yhden ystäväni kanssa, joka elää näiden samojen asiopiden keskellä.kanssa. Nyt siskoni on lomalla Thaimaassa, ollut jo 3 viikkoa ja palaa kotiin vasta viiden viikon päästä, joten nyt puhuminen ei oikein onnistu. ystäväni kanssa meillä tuli vähän luottamuspula, joten emme ole olleet nyt juurikaan yhteyksissä. Kenenkään muun kanssa en näistä oikeastaan edes halua puhua, vertaistuki on se mitä näissä asioissa tarvitaan ja sitä löytyy siskoltani ja kyseiseltä ystävältäni. Nyt pohdin näitä jälleen kerran ihan yksin.

Olen ollut yllättävän hyvällä tuulella läpi koko syksyn, vaikka päässä pyöriikin jos jonkinlaista asiaa ja murhetta. odotan joulua innolla ja haluaisin jo laittaa kaikki mahdolliset joulukoristeet esille :) Toivottavasti tämä hyvä tuuli ja joulufiilis jatkuu pitkään.

Sain taas muuta mietittävää elämääni, tukilasten asioiden muodossa ja elämä muuttui taas ihan päälaelleen. Mutta sepä ei yhtään yllätä.

Ihanaa viikonloppua teille kaikille <3

keskiviikko, 7. marraskuu 2018

Likainen lokakuu

Lokakuu oli ja meni, aikaa ei vaan edelleenkään tahdo löytyä kirjoitteluun. Vettä satoi ja kura lensi. Ärsyttävää aikaa oman työni kannalta, kun kokoajan pitää pyöritellä niitä likaisia kuravaatteita. Ratsastaessa rapa lentää kilometrin päähän ja varasteet on pestävä huolella joka ratsastuksen jälkeen. Hevosesta puhumattakaan. Tulisipa jo lunta tai ainakin vähän pakkasta.

Lokakuuhun mahtui hirveän paljon kaikenlaista pohdittavaa ja selviteltävää. Ihan liikaakin. Tuli puhuttua puhelimessa varmaan enemmän kuin ikinä ja myös tavattua sellaisia ihmisiä, joita en välttämättä olisi halunnut tavata. Saa nähdä vieläkö asioiden puinti jatkuu :0

Tämäkin kirjoitus on roikkunut täällä koneella eseamman päivän, enkä vaan yksinkertaisesti ole jaksanut jatkaa. Jospa tämä kiire ja blogiväsymys poistuu joulunodotuksen myötä ja jaksan taas kirjoitella enemmän.

sunnuntai, 21. lokakuu 2018

Viikko 42

En ymmärrä miten on nykyään niin hankalaa löytää aikaa tänne kirjoitteluun :( Nyt lupaan parantaa tapani, tai lupaan ainakin yrittää!

Viikko 42 alkaa olla lopuillaan. Koululaisten, eskarilaisten ja varmasti monien muidenkin syyslomaviikko. Itsekin olen ollut lähes aina tämän viikon lomalla. Paitsi nyt. Viikko on mennyt töitä paiskiessa ja tukilapsetkin ovat viettäneet meillä koko viikon. Ensin toiset perjantaista perjantaihin ja nyt tukipojat ovat olleet torstaista asti ja lähtevät tänään kotiinsa. Hulinaa on siis riittänyt. Olemme käyneet useaan kertaan tallilla ja vielä tänään menen sinne poikien kanssa. Pojat haetaan sitten sieltä ja itse  pääsen valmennukseen, huippua!

Kävimme toisten tukilasten kanssa myös uimassa ja olimme parina päivänä isolla porukalla haravoimassa vanhempieni pihassa. Parhaimmillaan siellä oli minun ja vanhempieni lisäksi peräti 9 lasta ahkeroimassa, kun siskoni lapset olivat mummon ja ukin luona yökylässä. Hyvin rivakasti saatiin piha lähes haravoitua :)

Esikoista olen onnistunut tapaamaan pari kertaa kiireisestä viikosta huolimatta ja nuoremman poikani kanssa olemme toki nähneet useasti. Neiti on viettänyt myös ensimmäistä lomaansa eskarista ja ihanaa on ollut, kun hänkin on saanut olla viikon osa hoitoryhmääni <3

Päässä pyörii tuhat ja yksi asiaa. Elämä mietityttää moneltakin osalta. Mikä ei tietenkään ole mitään uutta. Lupaan kirjoitella pian lisää, ehkä jo huomenna. Nyt täytyy jatkaa hommia!

Kivaa syksyistä sunnuntaita teille kaikille <3

sunnuntai, 7. lokakuu 2018

Torttuja ja pipareita

Vapaa viikonloppu alkaa olla ohi ja huomenna kodin valtaavat taas villit hoitopojat :) Viime yö meni neitin kanssa ihan pieleen. Alkava flunssa piti neitin hereillä lähes koko yön ja oma oloni on jo nyt täysin nuutunut ja voisin vaan painua nukkumaan. Toivottavasti ensi yö menee hyvin, muuten on kyllä tosi huippu fiilis aloitella uusi työviikko.

Saatiin muuten meidän sukuun taas ihana pieni ihminen, kun reilu viikko sitten siskoni tytön perheeseen syntyi pieni poika, ihanaa <3 Harmi vaan, että he asuvat satojen kilometrien päässä, joten tutustuminen tähän pieneen mieheen jää hyvin vähälle.

Mitähän muuta meille oikein kuuluu...Hmm...No esikoinen ainakin aiheutti jälleen kerran ylimääräisiä sydämenlyöntejä soittaen eräänä aamuna, että verensokerit ovat alle 2 ja diabeetikolle arvo oli jo todella matala. Ennätin kuitenkin paikalle ennen tajunnan lähtöä limpparipullo mukanani ja sokerit saatiin nousemaan, onneksi. Muuten olemme nähneet aika vähän, toki soittelemme usein, mutta ei ole oikein ollut aikaa nyt vierailla edes hänen luonaan :(

Eilen kävimme neitin kanssa vanhempieni luona, jossa näimme myös vanhimman siskoni lapsineen. Ihana oli nähdä kaikkia heitä, vaikka isäni terveydentila huolestuttaakin suuresti. Toivottavasti kaikki kääntyy vielä hyväksi.

Olen yrittänyt pitää yhteyttä ystäviini parhaani mukaan, vaikka tosiaan tuntuu, että työ imee kaikki voimat, eikä illalla jaksa muuta kuin maata hölmönä sohvalla. Mutta eiköhän tähänkin työn muutoksen ajan kanssa totu. Toivottavasti.

Tänään sain selviteltäväkseni erään kaverini lapsen kiusaamistapauksen. Kyseessä tokaluokkalaiset lapset. Voi kauhistus miten pienet ihmiset sortuvat jo kiusaamaan kavereita :( Onneksi kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään " kauhean vakava " asia, mutta koska kiusaaminen on aina väärin, asioihin kannattaa puuttua hyvissä ajoin. Tämän opin hyvin omien poikieni ollessa nuorempia.

Lantin kanssa kaikki näyttää taas hyvältä ja virtaa riittää, joten pääsin taas pitkästä aikaa myös valmennukseen. Huippua jälleen kerran! Pari seuraavaa viikkoa sitten onkin useita tallikäyntejä viikossa, joten saapa nähdä miten väsynyt olen parin viikon päästä :) Ja siis ratsastushan on mitä parhainta ajanvietettä ja siellä jos missä saa työntää kaikki huolet ja murheet syrjään ja vaan nauttia ihanasta karva otuksesta ja vauhdin huumasta, mutta neljäkin iltamenoa raskaiden työpäivien jälkeen saattaa silti käydä raskaaksi.

Pari päivää sitten saimme nauttia ensilumesta <3 Muutaman tunnin ne maassa pysyivät, mutta hetken aikaa maa oli jo valkoinen. Tänään leivoimme neitin kanssa pipareita ja joulutorttuja, nam :) Kotona tuoksuu ihana joulu <3

Ihanaa syksyistä sunnuntai-iltaa teille jokaiselle <3

 

  • Tunnistepilvi / aakkosellinen lista