Kylläpä voisi kuvitella tehneensä viikonloppuna jotain ihan muuta, kuin pelannut lasten kanssa krokettia, grillannut ja viettänyt muuten aikaa lasten kanssa. Olo tuntuu siltä, kuin olisin vetänyt elämäni pahimmat kännit useampana päivänä peräkkäin. Siis ihan vuosisadan krapulaolo! Päässä humisee ja jyskyttää, kurkku on kuiva kuin autiomaa ja tämä järjetön ahdistus vielä kruunaa kaiken. Huokaus. No, tuttuahan tämä jo alkaa olla.

Kohta lähdemme neitin kanssa nilkkani fysioterapiaan. Huomattavasti parempi tuo jalka jo on, mutta ilman teippauksia kipu on edelleen kova ja käveleminen sattuu eniten. Tämä viikko me hengaillaankin taas neitin kanssa kahdestaan mieheni lähdettyä aikaisin tänä aamuna Ruotsiin koulutukseen. Kaksi päivää olen ylityövapailla ja mikäs sen ihanampaa. Tänään iltapäivällä saamme ihania vieraita, kun vanhempani, tätini ja pikkuveljeni tulevat kahville.

Vaikka oma olo on kamala, niin henkisesti kuin fyysisestikin, joudun skarppaamaan ihan kunnolla, että jaksan olla koko viikon neitin kanssa suht.hyvällä tuulella.

Nyt vedän " oh shit, it´s monday "- paidan päälle ja lähden ajelemaan kaupunkiin!