Tämä kuukausi on ollut yllättävän vaikea. Muutama päivä sitten sain ihan hirveät itkupotkuraivarit.  Tuntui, että kaikki asiat menee pieleen.  Huusin ja raivosin varmaan koko vuoden edestä ja sen jälkeen oli tosi paha mieli ☹ Onneksi raivo ja paha mieli haihtuivat seuraavaan päivään mennessä.  Silloin sainkin taas ihania uutisia heppa asioihin liittyen ❤

Tämä päivä on taas ollut raskas. En kestä jos elämä taas muuttuu pahemmaksi. Vielä en kuitenkaan vaivu synkkyyteen. Luotan vielä siihen, että asiat järjestyvät. Niiden on pakko järjestyä ☹

Huomenna selviää myös vuosi sitten murtuneen lantioni nykytila. Kipuja on ollut yllättävän paljon, ratsastusta en ole voinut harrastaa kesän jälkeen. Fysioterapiassa olen nyt käynyt kuukauden ajan ja kyllä siitä on jotain apua ollutkin. Silti pelkään huomista. Lantio on viimeksi kuvattu maaliskuussa ja mikäli kaikki ei kuvissa olekaan kunnossa, joudun luopumaan suuresta unelmastani, jonka toteutuminen on kiinni enää tästä lantiosta. Huomisella lääkärikäynnillä on siis paljon pelissä 😲

Korona jyllää taas liiankin lähellä.  Tartuntoja on kotipaikkakunnallanikin jo useita. Moni läheiseni on altistunut ja ollut karanteenissa. Tulokset onneksi kuitenkin negatiivisia. Tänään kävin vanhempieni luona. Maski päässä 🤤 Tosin olin menossa neitin koululle arviointikeskusteluun,  jossa maski oli pakollinen.  Keskustelu meni hyvin ja neitin koulunkäynti on oikein hyvällä mallilla. 

Kohta on joulu. Viiden viikon päästä. Ihanaa, minä rakastan joulun aikaa ❤ Vaikka korona tosin uhkaa sotkea monet jouluperinteet. 

Nyt lähden käymään esikoiseni luona. Jatkamaan tänään saamieni huonojen uutisten selvittelyä ☹ Pitäkää peukkuja, että kaikki kääntyy vielä parhain päin ❤