Kuukausi vaihtui helmikuuksi ja talvi on parhaimmillaan. Itseäni vaivaa vissiin jokin blogiväsymys, kun tuntuu ihan mahdottoman työläältä istahtaa tähän koneen eteen. Vaikka asiaa ja ajatuksia kyllä riittäisi. Harmittaa suunnattomasti, että blogi on jäänyt hieman taka-alalle, mutta yritän parantaa tapani :) Pitäisi varmaan laittaa kalenteriin ylös " blogikirjoituspäivät ", niin tulisi istuttua tähän vaikka pakon edessä :)

Mistähän sitä aloittaisi...No vaikka kipeästä jalasta. Se on nimittäin edelleen ihan järkyttävän kipeä. Ei koko ajan, mutta suurimman osan päivästä. Töitä olen nyt tehnyt sairasloman jälkeen vajaa kaksi viikkoa, särkylääkkeiden voimin :( Nyt olen ollut eilisestä illasta asti ilman tukisidettä ja kipu on lähes sietämätön. Kohta täytyy laittaa side takaisin. Toivottavasti kipu hellittäisi pian. Ratsastamassa olen käynyt entiseen malliin, mutta edelleen pelko on jokaisella kerralla mukana. Ei niin voimakkaana, kuin ensimmäisellä kerralla, mutta kuitenkin pelottaa. Toivon niin kovin, että uskallan taas kunnolla nauttia rakkaasta harrastuksestani.

Neiti nauttii talvesta. Luistelu, hiihto tai laskettelu kuuluvat melkein jokaiseen päivään ja mikäs sen mukavampaa, kuin liikunnasta nauttiva lapsi <3 Itse en ole päässyt vielä tänä talvena laskettelemaan, enkä luistelemaan ( enkä hiihtämään, koska en omista suksia ) tuon kipeän jalan takia, mutta onhan tässä vielä talvea jäljellä. En ole luistellut ainakaan 25 vuoteen, saattaa olla kauemminkin, joten hirveästi ei haittaa vaikka se riemu siirtyisi  ensi talveen :) Nuoremman poikani koulunkäynti jatkuu pohjamudissa rämpien. Hetken oli ehkä jo parempi vaihe, mutta nyt koulunkäynti alkaa taas olla harvinaista herkkua. Harmittaa suunnattomasti, mutta minkäs minä sille mahdan. En voi häntä kantaakaan autoon ja vaikka voisinkin, niin kouluun en kuitenkaan mukaan voi lähteä. Saa nähdä pysyykö hän koulun kirjoilla kevääseen asti vai onko edessä uusittavana koko kolmas vuosi. Ja melkein arvaan miten siinä tilanteessa koulunkäynnin kanssa käy :(

Esikoinen käy kotona edelleen muutaman kerran viikossa. Viihtyy kertomansa mukaan hyvin omassa asunnossaan, mikä on tietysti hyvä. Eilen piipahdin itse hänen luonaan ja aina on ihana nähdä rakasta lastani <3

Viime viikonloppuna juhlimme äitini syntymäpäiviä ja oli ihana nähdä kaikkia rakkaita <3 Ja maanantaina sain vieraakseni nuorimman pikkuveljeni pitkästä aikaa <3 Oli ihana jutella ja varsinkin kuulla, että hänen vointinsa on tällä hetkellä parempi kuin pitkään aikaan <3

Tukilapset käyvät entiseen malliin. Tuleva viikonloppu on kolmas putkeen, jonka vietän heidän kanssaan ja viikon päästä onkin sitten ansaittu vapaa viikonloppu :) Epävirallisella työrintamalla tapahtui myös muutos, kun ystäväni pieni poika, joka on siis silloin tällöin käynyt luonani hoidossa, jäi nyt kokonaan pois. Hoito meni sen verran haastavaksi, etten enää pysty olemaan avuksi. Harmittaa, mutta  tuntuu myös helpottavalta. Eikä tämä tietenkään mikään pysyvä ratkaisu ollutkaan, joten edessä tämä olisi ollut ennemmin tai myöhemmin.

Ulkona on kirpeä pakkaspäivä -13 astetta. Viime viikolla satoi monena päivänä vettä ja muutama päivänä paukkui pakkanen -15 asteen voimin. Joten talvikelejä on ollut laidasta laitaan.

Mukavaa pakkaspäivää teille jokaiselle, nyt aion kirjoitella hieman useammin :)