Herättiin vähän ennen sitsemää.Hengailtiin sängyssä ihan pitkän kaavan mukaan. Aamupesut, meillähän on edelleen hampaaton neiti, joten hampaidenpesua ei meillä vielä tarvita, suoritettiin vaan pikaiseen ja takaisiin petiin. Siellä sitten D-vitamiinit, rasvaukset, vaipanvaihto ja jälleen uusi hyvä idea lääkkeen antoon ; Lusikka! Tyttö tunki kaiken sitä mukaa pois ja minä yhtä nopeasti takaisin. Luulin jo olleeni nopeampi, kun tarvittava määrä lääkettä oli kadonnut, mutta kun nostin hänet syliini ruetakseni pukemaan häntä, nousi tyynykin pään mukana. OMG, kaikki lääke olikin valunut takaraivoon ja jämähtänyt sinne liisteriksi :0 Ei kun pesulle ja uusi yritys. Tätä menoa tuo lääke ei millään riitä viideksi päiväksi, niinkuin pitäisi.

Vihdoin päästiin pois makuuhuoneesta, neiti sitteriin pikkukakkosen eteen ( Joo, tiedän ettei tämä miellytä kaikkia, mutta meidän aamuun se kuuluu. Näin minä saan syödä aamupalani rauhassa ja nyt esim. kirjoittaa tätä. Tämä on minun oma hetkeni! )

Jätin taas suosiolla aamupalan tarjoamisen väliin, näkyyhän neiti pärjäävän vallan mainiosti rintamaidolla, kolme kertaa viime yönäkin sitä nautti. Leikittiin lattialla jonkun aikaa. Laitettiin pyykkikone pyörimään, siivottiin keittiö ja viikattiin kuivat pyykit kaappiin. Sitten taas aamu-unille ja tässä kohtaa siis luonnollisesti rintamaitoa.

Unien jälkeen lähdettiin kauppaan. Pakko oli jo saada jääkaappiin muutakin täytettä, kuin valo. Kaupassa neiti viihtyy ihan hyvin, tai vaihtelevasti, mutta pääosin hyvin. Ja on se kyllä hellyttävää katsottavaa, kun tuollainen pieni tappi töröttää siinä isojen lasten istuimessa. Tyttö nimittäin päätti viime viikolla ettei makoile enää siinä vauvojen tuolissa. Vähän se on sellaista heilumista vielä, mutta yllättävän hyvin se jo onnistuu.

Sit kotiin kiireen vilkkaa laittamaan ruokaa pojille, he ovat tällä viikolla hiihtolomalla. Siinä matkalla piipahdin pikaiseen vanhempieni luona. Äitini oli tehnyt ihanan keväthaalarin neitille. Se on tosi suloinen <3

Ja taas oli päivän kohokohdan vuoro, lounas, argh!!! No, se meni ihan entiseen malliin, ehkä hieman eilistä paremmin, mutta kyllä se vaan on aina jotain uskomatonta sähellystä.

Vaipanvaihdon ja lattialla kujertelun jälkeen tissi suuhun ja tyttö nukkumaan. Jälleen nautittiin unista klo 12-15, niin luksusta!!!

Unien jälkeen taas tisuttelu ja leikit lattialla. Ihanan hyväntuulinen tyttö <3

Ruokailu taas viiden maissa, meni miten meni, paremmin kuin lounas, mutta niin se aina menee. Tähän asti oikein mukava päivä, mutta anopin vierailusta oli taas mukavuus kaukana. Olisi siis saanut pysyä kotonaan. Yleensä on ihan kivaa, kun hän piipahtaa, mutta välillä nuo vierailut on niin ärsyttäviä, että hän pilaa koko päivän. Kyllä saisi olla puuttumatta asioihin joista ei mitään ymmärrä ja jotka ei hänelle kuulu!!! Onneksi vierailu oli lyhyt ;)

Ja taas kuuden maissa neiti pikkutorkuille tisuttelun kautta. Minä ajattelin nyt jaksavani ilman näitä unia ja käytin koko puolituntisen tehokkaasti ystäväni kanssa puhelimessa :) Ihanan terapeuttista höpöttää niitä näitä, mutta kyllä väsytti loppuillan, olisin siis tarvinnut ehdottomasti nuo unet ;)

Mies kotiutui taas seitsemän maissa, pitkiä päiviä hän tekee, kun aamulla jo ennen kuutta lähtee. Siinä hän sitten touhuili hetken neitin kanssa ja kahdeksalta vuorossa iltapuuro, iiiiiik :/ Mutta uskomatonta, se menikin alas yllättävän hyvin. Siis eihän sitä paljon edes yritetä tarjota, mutta se määrä meni mitä tarjottiin. En tiedä oliko syynä isänsä uudenlaiset pelleilyt vai vaihtunut puuromaku ; Banaanivadelmakauravehnä johon lisättiin itse osa riisipuurojauhetta, en uskaltanut antaa tuota vehnää vielä "paljoa", sitä kun ei olla aijemmin tarjottu. Ihan sama mikä oli syy, pääasia että upposi edellistä paremmin.

Siitä sitten iltatoimiin, pesut, vaipanvaihto, rasvaus, iltalääke. Yhteinen kölliminen peiton päällä, unilaulu, rintamaito ja kumpikin oltiin valmiita nukkumatin kyytiin <3