HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA KAIKKI IHANAISET


Tänään on ukkini syntymäpäivät, hän täyttää huikeat 90 vuotta! Siihen ikään on jo ehtinyt nähdä paljon ; On sodat kaikkine kamaluuksineen, mutta varmasti myös monen monta onnen ja ilon hetkeä.

Yksi näistä hetkistä koettiin muutama päivä sitten, kun juhlimme lähipiirin kanssa hänen syntymäpäiviään. Oli ihanan lämminhenkinen tunnelma, hyvää ruokaa ja paikalla vain me läheisimmät, lapset ja lapsenlapsen perheineen. Vain yksi ja ukille se kaikkein läheisin, mummoni, ei ikävä kyllä ollut paikalla, vaan noro- viruksen kourissa sairaalassa. Onneksi hänen vointinsa on kuitenkin jo kohentunut ja toivottavasti hän pääsee pian kotiin. Toivon heille vielä paljon yhteisiä hetkiä

Vuosi vaihtui ilman mitään kummallisuuksia Neiti nukkui päivällä toooooosi huonosti kaikki unensa ja illalla, kun kaaduimme sänkyyn, emme kumpikaan sen koommin edes kuulleet rakettien pauketta. Hyvät unenlahjat vissiin, siis kun uneen päästään, niin pommikaan ei herätä Nyt jännityksellä odotan meneekö nämäkin menossa olevat päiväunet  ihan pieleen. Toivottavasti ei!!!

Poitsut juhlivat uutta vuotta kavereidensa kanssa, ja selvisivät hengissä Se on aina kamalan pelottavaa, kun he lähtevät vuoden vaihdetta juhlimaan, siinä vaan on niin hurjan monta vaaraa enemmän normaaliin viikonloppu iltaan verrattuna. Aina saa huokaista helpotuksesta, kun päästään ehjin nahoin uuteen vuoteen.

Vanhempani ja tätini Ruotsista miehensä kanssa kävivät eilen illalla kahvilla. Ihana oli saada "vieraita". Olen itse niin laiska lähtemään, että kivaa kun ystävät ja läheiset käyvät meillä Muuten tosiaan vietimme päivää ihan omalla porukalla, mieskin oli töissä iltaan asti.

Ja siitäpä päästäänkin seuraavaan aiheeseen... Ajauduimme mieheni kanssa joulun pyhinä jonkin asteiseen umpikujaan
Yksi asia vaan johti aina uuteen "kärhämään" ja koko tilanne sai loppupeleissä ehkä järkyttävänkin suuret mittasuhteet. Nyt kukaan ei tiedä miten tämä päättyy. Saammeko nämä sotkut selviteltyä vai eikö tästä ole enää paluuta. Se jää nähtäväksi...

Ehkä täytyisi itsekin katsoa peiliin ja edes yrittää tulla puolitiehen vastaan, mies nimittäin ainakin on tänään kovasti sitä yrittänyt, mutta minä tarvitsen nyt hetkisen aikaa ajatella. Aikaa miettiä jälleen kerran niitä sanottuja sanoja, jotka loukkaavat puolin ja toisin. Siinä me ollaan ainakin yhtä hyviä, loukkaamaan toisiamme aina riitatilanteissa Vaatii taas paljon päästä tämän asian kanssa sinuiksi, en tiedä onnistuuko se tänään, ensi viikolla, ensi vuonna vai ei koskaan... Mutta näin nämä asiat nyt vaan ovat ja aika näyttää miten tässä käy.

Tänään minä vielä nautin Joulun tunnelmasta, ihan pienen hetken vielä. Eilen keräsin kaikki muut jouluhärpäkkeet pois, vain meidän ihana mustahopea- joulukuusi on vielä paikallaan ja pöydällä kynttilöitä. Niitä minä poltan muulloinkin, kuin vain jouluna. Haluaisin pitää kuusen loppiaiseen asti, mutta kissat pitävät sen kanssa niin kauheaa show:ta, että nyt taitaa olla kuusen viimeinen päivä

Heittäydyn kohta tuohon sohvalle, haen suklaarasian kainaloon, laitan kynttilät palamaan ja nautin rauhasta ja hiljaisuudesta. Yksinäisyydestä. Mies on töissä, pojista toinen ystävänsä luona, toinen vielä nukkuu ja pikkuneiti pihalla vaunuissa ( Toivottavasti siis hänkin nyt nukkuu ). Ehkä laitan hiljaiselle soimaan joululahjaksi saamani Yön Pelko ja rakkaus- levyn tai sitten vaan olen ja kuuntelen tätä hiljaisuutta. Nautin tästä hetkestä. Näin aloitan tämän vuoden ja toivon, että vuosi olisi meille kaikille ihana ja sisältäisi paljon onnen hetkiä