Kyllä meitä nyt hemmotellaan ihanilla helle keleillä ja loppua ei näy :) Tänään mennään neitin kanssa retkelle uimarantaan ja naapurin tytöt ja hyvä kaverini lapsineen lähtevät mukaan.

Tämä aamu alkoi terapialla. Eri ihmisen kanssa tällä kertaa ja jäi kyllä ihan hyvä fiilis, vaikka tuntui jotenkin kauhealta taas puhua elämästämme ääneen. Kaikki tuntuu siinä tilanteessa niin todellisesta, mutta kuitenkin jonkun toisen elämältä. Meidän elämänhän ei todellakaan pitänyt mennä näin. Taas mieltäni jäi vähän mietityttämään terapeutin kommentit poikien isästä. Plääh. Pitäisi varmaan kaunistella asiaa ja kertoa jotain ihan muuta, kuin totuus, koska hänestä puhuminen saa näköjään kaikki vähän varpailleen. Hän nyt kuitenkin sattuu olemaan poikieni isä ja terapiassa aion olla täysin rehellinen. Ei siitä muuten mitään hyötyä ole. Paljon sain taas uutta ajateltavaa ja pitää nyt pohtia tarkkaan mitä ohjeita noudatan ja mitä en. No, perjantaina sitten uusi käynti tutun terapeutin luona. Ja maanantaina vertaistukiryhmä.  Kyllä on tullut elämästä yhtä terapiasta toiseen liitämistä.

Neiti oli ukkinsa, minun isäni, luona hoidossa terapiani ajan mummon ollessa reissussa ja hyvin he olivat pärjänneet. Neiti kertoi innoissaan syöneensä kyläreissulla ison ihanan vaniljamunkin, eikä kotiin olisi ollut mitään kiirettä. Ihana, kun vanhempani hoitavat neitiä mielellään. Tänään pitäisi vielä hoidella nuoremman poikani asioita, tai itse hän ne tietysti hoitaa, mutta aina ne vaikuttavat minunkin mielialaani. Luulen, että myös tänään kuulen esikoiseni asioista lisää ja suunnitelmat joihin olen lupautunut osallistua saattavat myös selkiytyä tänään. Apua.

Oma olo on ollut jotenkin synkkä ja väsynyt. Tuntuu, että kesä vaan lipuu ohi miettiessäni kaikkea kamalaa. En jotenkin osaa yhtään nauttia tästä kesästä ja lomasta. Jospa tämän päiväinen rantareissu saisi edes hetkeksi mieleni lomatunnelmiin. Kauhistuneena katsoin yhtenä päivänä telkkarin mainosta, jossa kerrottiin jonkun ohjelman olevan tulossa syksyllä. Ihan säpsähdin, ettö miten ne nyt jo mainostaa syksyn ohjelmia, kunnes tajusin, että heinäkuuhan on jo puolessa välissä. Kesää ja lämmintä tuskin on enää kuukauden kuluttua. Kyllä aika menee ihan liian nopeasti.

Monta yötä on mennyt aikalailla huonosti. Viime yö taas pitkästä aikaa ihan pohjanoteeraus. Koko ajan katsoin kelloa ja kojotin valveilla varmasti yli puolet yöstä. Ja sen kyllä huomaa olosta. Mutta ei kun nokka kohti uusia pettymyksiä ja teille kaikille ihanaa helteistä heinäkuun päivää :)