Lupasin palata äskettäin lukemaani kirjaan, koska se herätti niin paljon ajatuksia. Tarkoitus oli tehdä se heti kirjan luettuani, kun kaikki ajatukset ja fiilikset olivat vielä täysin siinä kirjassa, mutta en vaan ennättänyt. Nyt aloitin jo uuden kirjan ja hyppäsin todella kauas näistä edellisen kirjan tunnelmista. Uusi kirja on nimeltään Hammaskeiju ja siinä ei tosiaankaan ole mitään yhteistä esimerkiksi tämän Elämäni gangsterina- kirjan kanssa. Mutta yritän nyt vielä hetken olla tuon kirjan aiheuttamissa fiiliksissä.

Kirja siis kertoi moottoripyöräjengistä ja sen kirjoittaja on itse kuulunut kyseiseen jengiin ja myös eronnut siitä. Kirja on kirjoitettu vankilassa. Aihe koskettaa minunkin elämääni jollain tavalla, koska poikieni isä elää myös " bikeri elämää" kuuluen yhteen näistä Suomessa toimivasta moottooripyöräjengeistä. Kuvittelin kirjan vähän toisenlaiseksi, mutta se ylitti kaikki odotukseni.

Järjestäytynyt rikollisuus yhdistetään usein juuri moottoripyöräjengeihin. Kuten myös huumeet, tappelut ja paljon, paljon muutakin kamalaa. Ja kyllähän nämä ikävä kyllä tulivat selväksi myös tässä kirjassa. Silti sain kirjasta myös paljon hyvää. Muutama mieltäni vaivannut asia sai selityksen ja muutama isokin huoli poistui sen myötä. En missään nimessä hyväksy suurta osaa näiden järjetöjen toiminta tavoista, mutta kirjan myötä kuitenkin tajusin, että hekin voivat elää ihan normaaliakin elämää. Olla hyviä vanhempia lapsilleen ja ennen kaikkea turvata läheistensä elämän, myös ihan laillisin keinoin.

Muistan yli kymmenen vuoden takaa aikoja, jolloin itsekin vielä liehuin baarielämässä. Lasteni isä oli juuri liittynyt eräänlaiseen pieneen moottoripyöräjengiin  ja heidän tallinsa sijaitsi lähikaupungissamme. Useita kertoja baarireissu päättyikin jatkoille kyseiselle tallille ja hauskaa oli. Olin melkein kunniavieras, olihan lasteni isä kyseisen tallin arvostetuimpia jäseniä. Lähes ylpeänä istuin upouusien Harley Davidsonien satulassa tuoppi kädessä, toisilla vierailijoilla ei ollut lupa edes koskea niihin. En kuitenkaan hyväksynyt heihin liittyvien tietojen ja ennakkoluulojeni takia heidän toimiaan, vaan sanoin ajatukseni ääneen lainkaan miettimättä. Ja tästä syystä sain muutaman kerran porttikiellonkin kyseiselle tallille juuri kovan arvosteluni takia ja jouduin pyytämään lupaa päästä paikalle kerhon presidentiltä, siltä koko jengin kovimmalta tyypiltä, jota kaikkien täytyi kunnioittaa. Tuntuu jotenkin niin hassulta, että aikuiset ihmiset nimittävät itselleen presidentin ja eivät missään asiassa kyseenalaista hänen päätöksiään ja toimiaan. Mutta niin he näköjään toimivat edelleen, kirjassa se oli hyvinkin selvästi kirjoitettu.

Muutaman kerran lukiessani mietin miten " rohkea " olin tuodessani omat mielipiteeni julki. Ja varsinkin kaikki se, mitä olen tässä vuosien varrella aiheesta sanonut lasteni isälle, uhkaillut jopa poliisilla, tuntui nyt vähän kauhistuttavalta. Yleensä poliisilla uhkailu ei tiedä jengiläisten puolelta mitään hyvää, eikä sitä koskaan katsota sormien läpi. Onneksi minun sanomiseni katsottiin :) En silti aijo muuttaa suhtautumistani ja varmasti sanon jatkossakin asiani ääneen, mikäli sanottavaa tulee. Kirjassa tuli kuitenkin varsin selväksi myös se, että jengiläiset pitävät aina läheistensä puolta, vaikka usein myös hyvinkin kyseenalisin keinoin, mutta pitävät kuitenkin. Jos asiaa ajatellaan vähän huumoria silmäkulmassa, niin pojillani ei  pitäisi koskaan olla mitään sellaisia huolia, että heidän tarvitsisi pelätä turvallisuutensa puolesta täällä julmassa maailmassa. Heillä on suojanaan isänsä ja koko hurjan pelottava, nykyisin se yksi Suomen suurimmista , moottoripyöräjengeistä ;)

Kun sain kirjan viimeisen sivun luettua, istuin hetken sohvalla ja mietin kaikkea lukemaani ja sitä, miten se oikeasti on monen ihmisen elämäntapa. Jopa lasteni isän. Ajatukseni vielä täysin kirjan tapahtumissa lähdin laittamaan pyykkiä kuivumaan, palaten näin takaisin omaan elämääni. Ensimmäisenä koneesta tuli neitin Frozen leggarit, seuraavana koira tunika, minun porkkana paitani ja keskimmäisen pojan t-paita ja huppari, joita koristi isoilla kirjaimilla erään moottoripyöräjengin nimet ja logot. Niin se vaan koskettaa aihe minunkin elämääni :)

Mukavaa viikonloppua!