Ollaan neitin kanssa oltu muutama päivä vapaalla, jostain syystä ei vaan yhtään tunnu siltä.

Keskiviikkona olin palaverissa. Tuntui jotenkin helpottavalta, kun olin paikalla " ammattiroolissa ", eikä palaveri tällä kertaa koskenut minua tai lasteni ongelmia. Kuulin miten muillakin perheillä on omia huolia ja murheita. Meidän perhe ei siis ole ainoa. Tuntui myös surulliselta kuulla niitä muiden huolia. Sitä niin toivoisi, että kaikilla menisi hyvin. Mutta sellainen toive ei ikävä kyllä toteudu koskaan.

Keskiviikkona juhlimme myös esikoiseni syntymäpäiviä täällä meillä. Mitään isoja kemuja ei ollut, mutta vanhempani, siskoni ja hyvä ystäväni kahden lapsensa kanssa kävivät kahvilla. Esikoinen oli onnellinen ja herkut maistuivat hyvin. Poikien isä asuu usean sadan kilometrin päässä, joten arki-ilta vierailut ei luonnollisestikaan onnistu, mutta hän käy sitten esikoisemme luona, kunhan seuraavan kerran ajelee tänne päin.

Eilen oli tarkoitus viettää oikeasti vapaa-päivää. Olla yöpuvuissa pitkälle päivään, loikoilla ja lorvia. Mutta eipä taas mennyt päivä suunnitelmien mukaan. Neiti heräsi aamulla silmänympärykset täynnä jotain kamalaa syheröä :0 Soitin hätäpäissäni neuvolaan ja sain ohjeen soittaa omalle lääkärille. Lääkärin vastaanotto olikin järkyttävä kokemus. Lääkäri hätääntyi silminnähden ja laittoi kiireellisesti neitin verikokeisiin. Sanoi, että nyt täytyy heti saada selvyys verikokeista onko kyseessä jokin verisairaus. Kyllä oli pitkä aika odotella tuloksia. Ennätin jo mielessäni miettiä miten saan mahdollisimman nopeasti ilmoitettua esimiehilleni, että nyt alkaa meidän elämässä pitkä sairaala jakso, enkä aio olla töissä. Ehkä enää ikinä. Mietin kaikkea kamalaa. Pelotti ihan suunnattomasti. Onneksi verikokeiden tulokset olivat normaalit. Kuitenkin kyseiset jäljet silmien ympärillä, jotka siis ovat verenpurkaumia, voivat viitata johonkin munuaissairauteen. Saimme ohjeet ja tarvikkeet virtsanäytteen antoon ja se toimitettiin tänä aamuna. Lääkäri soitti vaille neljäiltapäivällä ja antoi taas aihetta huoleen. Näytteessä on liikaa puna- ja valkosoluja, joka siis edelleen voi olla merkki munuaissairaudesta. Lisäkokeita ja tietoja pitää nyt odotella maanantaihin. Paitsi jos verenpurkaumia tulee lisää, on välittömästi lähdettävä päivystykseen. Tähän kaikkeen , tai siis niihin verenpurkautumiin voi olla myös ihan luonnollinen selitys, neitin edellisen illan ummetus ( kuulema kova ponnistaminen voi aiheuttaa kasvoihin verenpurkauksia ) mutta tuota virtsanäytteen tulosta se ei kyllä selitä. Aina pitää olla jotain huolta. Aina. Ja lapsia koskevat murheet ja huolet ovat aina niitä raskaimpia. Nyt ei taas auta, kuin toivoa ja rukoilla, että tämä päättyy vielä hyvin.

Tänään siis vietiin meidän perheessä virtsanäytteitä ihan urakalla, kun myös nuorempi poikani aloitti oman urakkansa. Mietin kun hän lähti ovesta aamulla, että onkohan kenelläkään muulla näin suuria huolia elämässään, kuin minulla? Ehkä niitä on. Ja varmasti vielä paljon suurempia.

Esikoinen sai tänään päätökseen muutaman viikon kestäneet autokoulun kakkos- ja kolmosvaiheen ja istui kotona juttelemassa kanssani pitkän tovin. Puhuimme neitin terveydentilasta ja myös hänen veljensä tilanteesta. Oli ihana jutella hänen kanssaan. Hän on oikeasti maailman ihanin esikoinen <3

Aamulla kävimme neitin kanssa vesisateessa kiertelemässä vähän kauempana olevia leikkipuistoja, siivosin koko talon, laitoin ruokaa, pesin pyykkiä ja iltapäivällä saapuivatkin jo tukipojat. Ennätimme jo hetken ulkoilla trampoliinissa hyppien ja kohta lähdemme takaisin pihalle. Ilma on ensimmäistä kertaa tänä keväänä kesäisen lämmin, lähes 20 astetta ja siitä on otettava kaikki irti.

Aamulla, kun raahauduin keittiöön kahvinkeittoon, olo oli jotenkin uupunut. Kodinonneni oli pöydällä samaa mieltä. Se roikkui hyvin väsyneen ja surullisen näköisenä joka oksa alaspäin. Tainnut vähän kastelu unohtua. Annoin sille vettä ja päivän mittaan se on saanut ryhtinsä takaisin. Näin minäkin aion tehdä. En anna näiden huolien musertaa minua. Me selvitään näistäkin, tuli mitä tuli. Mulla on maailman paras perhe <3 Mulla on onni kuulua juuri tähän perheeseen ja sukuun. Mulla on maailman ihanimmat ystävät. Mulla on kodinonni, joka pystyy hetkessä taistelemaan itsensä täyteen loistoon ja kukoitukseen ja minä otan siitä mallia!

Hyvää perjantai- iltaa kaikki ihanat <3