Nuorempi poitsu nousi sängystä, kun kaveri odotti jo pihalla kouluun lähtöä. Eipä siinä paljon ennättänyt, kuin vaatteet päälle ja menoksi.wink Mutta ei hän koskaan valita tai lähde ovet paukkuen tai edes huonolla tuulella. Naureskellen kiskoi hupparia päälleen, otti omenan ja lähti. Huomenna hänellä on koulussa "seiskaseikkailu", siinä kierrellään ympäri kylää tekemässä erilaisia tehtäviä. Yläaste on sujunut hyvin.

Eilen illalla olin hänen vanhempainillassaan. Eihän siellä juuri mitään uutta tietoa kahden vuoden takaiseen vanhempainiltaan nähden tullut, mutta haluan kuitenkin olla paikalla lasteni asioista puhumassa. Lähtö sinne oli todella vaikea. Ja haikea.
Pitihän minun jättää pikkuinen ihanuus kotiin, nyyh. Olisin niin halunnut ottaa hänet mukaan, mutta ei, pakko on välillä luopua hänestä hetkeksi ja antaa hänen olla isänsä hoivissa.
Hyvin he olivatkin pärjänneet sen pari tuntisen, paljon paremmin kuin minä. Minä tuijotin lähes kokoajan puhelinta, meinasin laittaa monta kertaa viestiäkin, mutta sain hillittyä itseni. Lähdin illasta keskenkaiken, heti kun tärkeät asiat oli käyty läpi. Ajoin kotiin tuhatta ja sataa, en edes takkia riisunut, kun juoksin pikkuisen luo. Kaikki hyvin. Hän ei ollutkaan  itkemässä ikäväänsä minun syliini, niinkun kuvittelin. Hän köllötteli isänsä mahan päällä hyvin tyytyväisenä. Huokaisin helpotuksesta ja silti tunsin vähän kateuttakin, että myös joku muu pärjää hänen kanssaan. Niin,hänen oma isänsä. Mutta luulin olevani korvaamaton.cheeky

Vanhempi poikani lähti kouluun ihan äsken. Ensin vain kouluvehkeet mukana ja kohta ovelta kuului koputus. Naureskellen hän siellä sanoi mopokypärän jääneen kotiin. Heh. Luulisi jo, että kypärä muistuisi aina lähtiessä, ei ole nimittäin tainnut kertaakaan toukokuun jälkeen lähteä ilman skootteriaan mihinkään.wink
 Hän oli pari viikkoa sitten elämänsä ensimmäisillä festareilla. Tampereella. Kaveriporukalla. Yötä mökissä. Kamalan pelottavaa. Kyttäsin koko yön puhelinta. Pelkäsin, että tulee puheluja oudoista numeroista, kenties Tampereen poliisista, ehkä selviytymisasemalta, tai mistä vaan minkä nyt pystyy festareihin yhdistämään. Puheluja ei tullut. Aamulla olimme yhteyksissä ennen mökin luovutusta. Kaikki oli mennyt hyvin. Iloisin mielin hän saapui illalla kotiin. Eikä näyttänyt edes huonovointiselta. Edelleen saan ainakin olla siinä uskossa, että lapseni on viisas nuori, joka on nähnyt välillä liiankin läheltä alkoholin karmeat  puolet ja osaa pitää itse hauskaa ilman sitä. Se on minulle suuri voimavara, luotan lapseeni niin kauan, kun hän on luottamukseni arvoinen.heart

Mieheni on jo palannut töihin. Kaksi viikkoa hän oli kanssamme kotona, mutta raha ei kasva puussa,joten hänen oli palattava työelämään. Tosin tämän viikon jälkeen hän on sitten taas kaksi viikkoa isyyslomalla. Kivaa. Vaikka minä rakastankin näitä päiviä, kun saan olla pikkuiseni kanssa kahden.

Me köllötellään yhdessä sängyllä, hän tuijottaa minua isoilla ihanilla silmillään. Puristaa sormestani jo yllättävän tiukasti. Minä silitän hänen pientä päätään. Juttelen niitä näitä. Suukotan joka välissä. Hän alkaa vaipua uneen. Ote sormestani irtoaa. Hän puristaa kaksin käsin uniharsoaan. Tutti putoaa suusta. Silmät painuvat kiinni...Avautuvat jälleen aivan kuin hän tarkistaisi, että varmasti olen siinä. Ja tottakai minä olen. Se on päiväni ihaninta aikaa. Vain katsella häntä. Ja rakastaa. En ymmärrä miten lapsiaan edes voi rakastaa niin paljon, siis miten on olemassakaan niin suurta rakkauden määrää. Se on ihmeellistä.heart Haikein mielin jätän hänet nukkumaan ja lähden koti hommiin.

Päivällä me käymme vaunulenkillä, sekin on ihanaa. Nyt kun pikkuinen jopa viihtyy vaunuissa. Tykkään ulkoilla ja mikäs sen ihanampaa, kuin lykkiä vaunuilla pitkin teitä hyvän ystävän kanssa. Eilen kävimme myös kirpparilla ja kaupassa. Teemme kaikkia ihania tyttöjen juttuja.cheeky

Viikonloppuna saan taas pitkästä aikaa tukilapset luokseni. Sekin on ihanaa, mutta samalla myös hieman jännittää...

Ristiäiset alkavat lähestyä. Olen askarrellut kutsukortit ja niistä tuli kyllä ihan kivat. Pappi on varattu, tarjoilut suunnilleen suunniteltu. Kummitkin alkavat pikkuhiljaa hahmottua. Kaksi kummia oltiin päätetty jo tämän hoitorumban alkumetreillä. Tai minä olin päättänyt. Ihanaa saada pyytää heitä nyt kummiksi.
Monta hyvää ja ihanaa kummiehdokasta jää siitä tehtävästä pois. Harmittaa. Haluaisin lapselleni ainakin 10 kummia, mutta se ei taida olla kovinkaan normaali käytäntö. Onneksi kaikki hyvät ystäväni saavat olla osa lapsemme elämää, vaikkei kaikista voikaan kummeja tulla.
Nimi on vielä ihan hakusessa. Minulla olisi yksi ihana ehdotus,mutta saa nähdä mitä mieltä mieheni siitä on. Vai jääkö nimi papin päätettäväksi.wink

Elämä ja arki on ihanaa. Toivottavasti tämä ihanuus ei lopu koskaan.heart