Tänne minä kuulun,Täällä minä pysyn.

Jälleen kerran todettu eilen kamalia tunteita yhteislaulutilaisuudessa.Voi itkujen itku.Tilaisuudessa oli kaikki paikkakuntani ala-asteikäiset ja suuri määrä vanhempia.Se pidettiin "pesäpallostadionilla".Ihania kuoroesityksiä ja yhteislaulua.Minä rakastan musiikkia ja vieläpä lasten laulamana,ihanaa!!!Mutta paniikki otti taas katsomossa vallan,kuvittelin kaikkien katsovan MINUA,siis tä?Eihän kukaan oikeesti edes huomannut mua sieltä satojen katsojien joukosta.Kuvittelin,että kaikki tuijottaa MUA ja kuuntelee mun kimitystä yhteislaulussa.Voi elämän kevät.Miksi tästäkin yleisöjoukossa olemisesta piti tulla tämmöinen epämiellyttävä lisä elämääni?Miksi kaikki paha tapahtuu mun elämässä???En jaksa ymmärtää,en.Haluan vaan entisen elämäni takaisin.Ehkäpä jos luovun haaveistani,niin saanko sen sitten takaisin?Pelkäänpä,ettei sitä minulle silti enää anneta...Huoh.

Tuloksista sen verran,että miehen röntgenissä ja ultrassa kaikki ok...Hyvähän se on,mutta käykö tässäkin nyt niin,ettei mitään syytä lapsettomuuteen kuitenkaan löydy ja siltäkin osin kaikki jatkuu ennallaan?Taas niin raivostuttava olo aloittaa uusi päivä.Kaikki tuntuu niin turhalta.

Pitää yrittää kaivaa huumoria mieheni lauseesta ennen tutkimuksiin lähtöä...Hänellehän hoitosuunnitelmissa oli kirjoitettu,et "tupakointi lopetettava" ja tosta ultrasta hän oli aivan varma,et sieltä joku syöpä löytyy,oli netistä lukenut et useille niin käy...Joten laulunsanojen saattelemana hän matkaan lähti... "Pallit pois ja piiput piiloon,pallit pois ja piiput piiloon..."