Outoa, uskomatonta, ihanaa. Empä olisi koskaan edes enää osannut kuvitella kirjoittavani raskausviikkoja, tuntuu niin omituiselta, jonkun muun elämältä

Mutta olen kyllä todella onnellinen ja kiitollinen. Ei tähän paljon muuta pysty sanomaan. Toki mielessä pyörii kokoajan jo paljon pelkojakin, miten moni asia voikaan mennä vielä pieleen, mutta en halua ajatella sitä nyt. Haluan vaan nauttia tästä ihmeestä, joka sisälläni on

Maanantaiset verikoetulokset olivat  ok, natrium oli hieman liian alhainen, munuais-ja maksa-arvot vielä puuttuvat ja hCG oli silloin, pp12, 162 ja tänään virallisena testipäivänä 321 Arvo siis nousee juuri niinkuin pitääkin.

Oma olo on yhtä tuskainen, kuin maanantaina. Mahan ympärys on lähes metrin ( sen verran taisi olla sillon aikanaan juuri ennen synnytystä) paino on noussut n.5 kiloa ja olo on T-U-K-A-L-A Hengityskin on vaikeaa. Mutta sitä saa mitä tilaa ja jos tämän hyperin joudun nyt kärsimään raskauden alkamisen vuoksi, niin teen sen pää pystyssä. Lääkäri oli tänään sitä mieltä, että voin huoleti olla kotona vuodelevossa, mutta töiden aloittamiseen maanantaina hän ei oikein antanut suostumustaan. Enkä tietenkään tässä kunnossa voisi töitä tehdäkkään. Onneksi ihana lääkärini kirjoitti sairaslomatodistukseen ihan väärän koodin, joten ei tarvitse olla palkattomalla

Tämän kauempaa ei kerralla pysty istumaan, joten jälleen kerran on kaaduttava vaakatasoon