Tipaton tammikuu. Helvetillinen helmikuu. Murheiden maaliskuu. Hirveä huhtikuu. Tuhansien tunteiden toukokuu. Kesäkuu. Niin, kesäkuu ilman mitään etuliitteitä. Tähän olisi käynyt Kamala kesäkuu. Mutta myös Kiva kesäkuu. Tähän kuukauteen mahtui paljon kamalia asioita, mutta oli myös niitä kivoja. Olisihan tämä voinut olla myös Kuuma kesäkuu. Tai Kylmä. Niitä kumpaakin tämä kesäkuu on ollut. Mutta olkoon tämä nyt pelkkä Kesäkuu.

Tämän kuun aikana en ole itkenyt enää läheskään niin paljon, kuin aiempina kuukausina. Olen nukkunut useimmat yöt ilman mitään nappeja ja vieläpä suhteellisen hyvin. Olen syönyt ainakin omasta mielestäni ihan hyvin, tosin pari päivää sitten vaaka näytti jo mielestäni liian alhaisia lukemia. Painoni oli pudonnut yli 4 kiloa, mikä ei ole ollenkaan hyvä juttu, mutta olen minä kuitenkin joka päivä syönyt. Olen myös valvonut ja itkenyt, mutta paljon vähemmän, kuin muina kuukausina. Mitä vähemmän ajattelen elämääni, sitä normaalimmalta se tuntuu. Vertaistukiryhmän jälkeen, kun näitä asioita oli siellä puinut pari tuntia, olo tuntui surulliselta ja ahdistavalta. Samoin nuoremman poikani hoidellessaan omia asioitaan, tuntui ihan kamalalta. Tuli taas mieleen miljoona kysymystä ; Miksi tämä meidän elämä on tämmöistä? Miten minä voin olla keskellä tämmöisiä ongelmia? Miten helvetissä me tästä oikeasti selvitään? Ja vastauksia niihin ei tietystikään ole.

Vaikka tähän kuukauteen mahtui niitä suruja , huolia ja pettymyksiäkin, niin mahtui tähän myös paljon hyvää ja niistä hyvistä asioista yksi tapahtui tänään <3 Pääsin monen kuukauden tauon jälkeen palaamaan rakkaan harrastukseni pariin ja pääsin tutustumaan ihanaa Suomenhevoseen nimeltä Lantti <3 Ihanaa <3

Hyvää ja toivottavasti lämmintä huomenna alkavaa heinäkuuta teille kaikille!