Mua vaivaa ihan järkyttävä väsymys. Vaikka eilen tuli hyviäkin uutisia, niin en jaksanut niistä juurikaan iloita, vaan aloin jo pelkäämään seuraavaa " pommia ". Terapautti sanoikin viimeksi, että mun elämässä on ollut niin rankkoja asioita, että jotenkin koko ajan pelkään mitä kamalaa seuraavaksi tapahtuu. Ja sanoi hän myös, että se on enemmän kuin normaalia ja hän ihmetteli miten olen edes jaksanut näiden kaikkien vaikeuksien kanssa elämääni jatkaa. Olen kuulema vahva ihminen. No joo, voin olla sitäkin, mutta olen myös äärettömän uupunut tähän elämääni. 

Illalla kävin siskoni luona synttärikahvilla. Oli ihana nähdä. Muuten makasin illan sohvalla ajatukset ihan sekaisin. Minua vaivaa taas hirveästi se, etten tiedä asioiden oikeaa laitaa. Haluaisin tietää kuka tämän kaiken sai alulle ja miksi? Siis oikeasti huolestunut ihminen vai joku, joka vaan halusi vaikeuttaa elämääni? Mietin paljon tätä kaikkea, vaikkei se miettiminen mitään autakaan. Jos tässä takana on ollut aito huoli, niin miksi kyseinen ihminen ei tule sitä suoraan minulle sanomaan? Hänen on kuitenkin oltava sellainen ihminen joka tietää elämästämme paljon. Jopa enemmän kuin minä. Hänen on oltava joku, joka seuraa elämäämme läheltä. Ja jos tietäisin kuka se on, poistaisin hänet elämästäni välitömästi. En tarvitse sellaisia ihmisiä elämääni, jotka eivät pysty sanomaan suoraan asioita, vaan esittävät olevansa kavereitani ja puukottavat selkään aina kuin mahdollista. No, en varmaan koskaan saa selville kuka tässä on takana ja siihen kai minun on vaan tyydyttävä, vaikka tämä epätietoisuus vie viimeisetkin voimat.