Vaiko johonkin kamalaan? Minun jouluni voi siis olla jo kolmen yön päästä. Tai sitten ei. Näin jälleen kerran unta. Istuin sairaalan rappusilla tupakalla ja niin varmasti tulen tekemäänkin, mikäli uutiset ovat huonoja. Edelleenkään en voi kuin odottaa ja odottaa. Pitää varmaan alotella joulusiivousta, jospa aika menisi silloin nopeammin. Meillä ei juurikaan tehdä joululeivonnaisia, lasten kanssa tortut ja piparit, muut herkut saamme sitten, kun vierailemme jouluna vanhempieni luona ja jouluaterialla joulupäivänä ihanan isosiskoni luona. Ei siis tarvitse kotona leipomiseen tuhlata aikaa, vaikka nythän sitä aikaa vasta olisikin

Olo minulla on ihan ok," hyperi- turvotus" on lähes poissa, edelleen se pari kiloa kyllä painoa liikaa ja maha pömpöttää vielä sen verran, että vaikka housut mahtuvatkin jo kiinni, avaan ne aina heti, kun se vaan on mahdollista. Kuvotus jatkuu myös, välillä sitä on enemmän ja välillä vähemmän. Salmiakkikarkit ovat edelleenkin pelastus monessa kohtaa, mutta eivät nekään enää aina auta. Mutta ei se haittaa, kuten joskus kirjoitinkin, että kestän kaikki raskauden tuomat kolotukset ja kuvotukset, jos vaan joskus saan raskaana olla. Ja oikeastaan kivaa on huomata jotain raskausoireita, vaikka pelko varhaisultrasta onkin suuri. "Rukkaset" eivät myöskään ole enää ihan "rukkaset" vaan kovasti kipeät ja turvoksissa. Hyvä merkki sekin. Jotain kipuja ja kolotuksiakin on, välillä kovempia ja välillä ihan pientä vihlontaa ja kivistystä, lähinnä mahan sivuilla ja ihan alamahassa. Ainakin netin mukaan ihan normaalia sekin. Vuotoja ei ole, onneksi. Teen aina sillon tällön mielenrauhani vuoksi raskaustestin, vaikka tiedän, että tietenkin se näyttää plussaa, vaikka kaikki ei olisikaan hyvin, eihän se raskaushormoni kovin nopeasti lähde laskemaan, mutta silti on kivaa seurata sitä tikkua, kun siihen piirtyy välittömästi kaksi viivaa, tai testiviiva vielä paljon kontrolliviivaa nopeammin

Päätimme mieheni kanssa, että tänä jouluna emme juurikaan toisillemme lahjoja osta, vain jotain ihan pientä. Meidän suurin lahjamme kasvaa (toivonmukaan) kohdussani Pitää sit torstaina pakottaa mies vaikka puhelin ostoksille, mikäli uutiset ovatkin huonoja

Ei kai se auta, kun kiivetä yläkertaa kohti ja aloittaa joulusiivoukset sieltä, tylsää