Tipaton tammikuu. Kyllä. Helvetillinen helmikuu. Kyllä. Saa nähdä minkä etuliitteen tuleva maaliskuu saa.

Tämä kuukausi on kyllä ollut todella raskas. Eikä se ole varmaan jäänyt keneltäkään huomaamatta. Viime viikko toi jälleen lisää huonoja uutisia, tällä kertaa siskoni perheeseen ja kyllä tuli ihan hirveän paha mieli. Mikäli se nyt paljon pystyi pahenemaan :( Nyt liikutaan niin raskaiden asioiden äärellä, ettei mitään järkeä. Haluaisin vaan kaivautua peiton alle ja herätä vaikka kesällä. Mutta eihän se auta, kuin vaan rimpuilla päivästä toiseen.

En ole käynyt ratsastamassakaan pariin viikkoon. Ei ole yksinkertaisesti ollut voimia edes siihen, vaikka olisihan se saattanut hieman piristääkin, mutta lähteminen kotoa tuntuu äärettömän raskaalta. Eilen sentään selvisin käymään pikkuveljeni ja samalla esikoiseni luona. Muuten illat menee sohvalla maatessa. Olympialaisia tuli katsottua enemmän kuin ikinä, tai en nyt tiedä siitä katsomisesta, mutta telkkarissa ne näkyivät pyörivän aamusta iltaan.

Neiti tuli viime viikolla kuumeeseen. Eilen oli ensimmäinen kuumeeton päivä ja viime yö menikin sitten kummallakin meillä valvoessa neitin yskimisen takia. Nyt hän makaa peittoonsa kääriytyneenä lattialla, yskii tauotta ja näyttää tosi kipeältä. Näinköhän kuume nouseekin takaisin. Voi plääh.

Mukavaa ja kylmää viikkoa teille, minä jatkan elämäni miettimistä!