Neiti täytti lauantaina kolme kuukautta. Aika rientää edelleenkin ihan hurjaa vauhtia
.
Jos tätä kolmea kuukautta katsotaan isona kokonaisuutena, niin kaikki on mennyt ihan hyvin, normaalisti, niinkuin vauva-arki yleensä menee. Mutta jos ruetaan tutkimaan ja pohtimaan asioita pikkutarkasti niin kyllähän tämä vaan aikamoista kaaosta on ollut ja on edelleenkin

Suurin kaaoksen aiheuttaja on ainakin tällä hetkellä neitin ruokailut. Kirkumista, rääkymistä, vastaan taistelua joka kerta, kun aijon rueta syöttöpuuhiin. Ruokana siis ainoastaan rintamaito. Ja voi itku miten kamalalta se tuntuukaan, kun pikkuinen kieltäytyy syömästä




Toinen kaaos syntyy nukutustilanteissa. Iltanukahtaminen on nyt jo jonkun aikaa sujunut ihan yllättävän helposti, mutta on sitä kyllä huutoa ja vastaan taisteluakin nähty. Ja tullaan varmasti vielä näkemäänkin.
Iltaunille laitto on nykyään suoraan sanottuna hemmetinmoinen urakka. Tyttö karjuu niin kovasti, et oikeesti varmaan kuuluu kilometrien päähän. Auto onkin tähän nukutukseen maailman paras keksintö. Harmittaa vaan aina asioikseen lähteä ajelemaan, minä kun en tykkää muutenkaan ajaa pimeällä ja liukkailla teillä. Ei tarvittu auto ajelujakaan poikien aikaan.
Mutta pieniä asioitahan nämä on, pääosin kaikki kuitenkin sujuu ihan hyvin.

Neuvolakin tosiaan oli ja meni. Painoa neitillä oli 6720g ja pituutta tasan 60 cm. Hyvin siis kasvaa siellä keskikäyrällä, vaikka minä vähän pelkäsin tuota juuri sen syömis temppuilun takia. Onneksi turhaan. Katsekontaktissa ei ollut enää mitään epäselvää, oikein mainiosta neiti seuraili leluja ja nauroi neuvolan tätille


Rokotuksia tuli kaksin kappalein ja lisäksi vielä se suuhun annettava Rota-virus "mönjä"


Rokotuksista sitten nousikin lämpöä ja kylläpä oli äkäinen tyttö

Näin meillä siis mennään pienen kolme kuukautisen ehdoilla eteenpäin, kovasti päivistä nauttien, vaikka välillä ollaankin kaaoksessa

Kommentit