lauantai, 11. toukokuu 2013
" Tulisit jo meille, et tiedä kuinka odotetaan.
Tuulien teille, toiveeni kuiskata saan.
Sanattomin sanoin, me sua kaivataan.
Ovemme on avoin, kai joskus tavataan?
Tyhjä on syli, mutta toiveita täynnä.
Emme pääse sun yli, me sua jo rakastetaan."
Voimia kaikille jotka vielä toivovat sitä omaa ihmettään. Tämä viikonloppu on varmasti raskas.
Olen 37-vuotias kahden "ison" pojan ja yhden pienen tytön äiti. Nykyisen mieheni kanssa haaveilimme yhteisestä pikkuisesta useita vuosia. Takana on lukematon määrä pettymyksiä ja kyyneleitä, 3 "inssiä", 4 IVF/ICSI hoitoa, josta viimeisestä saimme sen maailman suurimman ihmeen, plussan raskaustestiin. Nyt tämä "plussa" on syntynyt ja on äärimmäisen rakas pieni neiti koko meidän perheellemme. Olemme hänestä niin kiitollisia, ettei mitkään sanat riitä sitä kertomaan. Nyt jatkamme matkaa 5-henkisenä perheenä uusimpaan perheenjäseneemme tutustuen.
Tässä blogissani kerron oman matkani, iloineen ja suruineen, tervetuloa mukaan.
Rakkaudella Barba
Kommentit