No, kai se on ihan hyvä kuntoilumuoto, kun ei saa itseään muuten ylös sohvalta. Naapurin setä on yleensä tehnyt meidän lumityöt, mutta nyt hän on ollut käsileikkauksessa, joten myös hänen pihansa lumet kuuluvat nyt meille, argh
No, ei auta valittaa!Raskauteeni ei kuulu mitään uutta. Pieni pelko on taas vallannut mieleni, odotan niin kovasti liikkeiden tuntemista ( vaikka tiedän, että vielä voi olla aikaista ), mutta odotan niitä silti ja panikoin samalla, että entäpä jos kaikki ei olekaan kunnossa? Kauhea ajatus
Huomenna alkaa RV 16, joten ehkäpä kuitenkin vaan kiltisti yritän odotella vielä pari viikkoa ennen kuin panikoin enemmän. Tosin se on helpommin sanottu, kun tehty. Ihan jännää on tämä raskauden eteneminen, kun en osaa oikein pelätä enkä huolestua mistään ennenkuin joku "tapahtuma" on lähellä. Siis uskokaa tai älkää, olen yllättävän rauhallinen aina muut ajat, mut sit kun lähenee esim. Ultra, neuvola ja nyt tämä liikkeiden odotus, menen ihan paniikkiin, höh. Mutta taaskaan ei voi kuin toivoa ja rukoilla. Sitähän tämä koko raskaus taitaa olla ja varmasti myös tulevaisuus
Vanhimman poikani rippijuhlat vaan lähestyvät, ihanaa on niitä rueta laittamaan, mutta toki myös kauhistuttaa miten niistä selviän. Onneksi kummatkin siskoni ja äitini ovat luvanneet auttaa leipomisissa. Vielä kun joku tulisi siivoamaan tämän kotimme, heh. No, eiköhän ne oikeasti mene ihan omalla painollaan, ehkä
Vietimme taas tukilasten kanssa mukavan viikonlopun ; Luistelimme, kävimme laskiaismäessä, paistoimme nuotiolla makkaraa. Teimme laskiaispullia ja kaikkea muutakin mukavaa. Aika menee noina viikonloppuina hurjan nopeasti, mutta kiva vaan, että mennään kovaa vauhtia kohti kevättä ja kesää!
Nuorin poikani on jälleen kuumeessa. Voi kurjuus. Tämä talvi on aina pojilla sellaista "alati sairasta aikaa". No, meni alku talvi tosin ihan hyvin, mutta nyt tuntuu, että ovat vuoroviikoin kipeinä. Toivottavasti itse vältyn tuolta flunssalta.
Vielä raskausoireista sen verran, että nyt on ollut jonkun aikaa todella kovia kipuja tuolla alamahan "reunoilla", ihan tuolla nivusissa tuntuvia viiltoja. Ja ne ei ole mitään pieniä nipistyksiä vaan oikeasti hurjan kivuliaita. Mutta menevät ohi levossa aika nopeasti, joten en ole niitä kovin paljon jäänyt panikoimaan. Toissa iltana oli myös ilmeisesti joku allerginen reagtio, tai mikä lie, mut sitä samanlaista syheröä tuli taas ihan hurjasti tohon rintakehään ja nyt myös ranteeseen, jota kutitti kamalasti. ( Ihan samanlaista, kuin sillon kun alkoi oireilla se krooninen urtikaria, mut eikös sen pitäisi pysyä kurissa allergialääkkeellä? ) Hätäpäissään sit napsin yhden ylimääräsen histecin, vaikka niitä ei saisi kai ottaa kun yhden päivässä, mut mikään muu ei auttanut. Toivottavasti siitä ei nyt ollut mitään haittaa
Mitähän nämä tämmöiset "kohtaukset" oikein on? Tuntuu tosi oudolta, kun ei ole aijemmin ollut mitään muita allergioita, kuin penisilliini!Paino on alkanut jo pikkuhiljaa nousemaan, ei tosin paljon vielä muutama sata grammaa, joten ei hätää. Neuvolastakin sain tiedon, että mammajumppa alkaisi maaliskuun alussa, ihanaa, mutta ei taida minulla olla sinne kovin usein asiaa, se nimittäin alkaa jo neljän maissa ja minähän pääsen tosi harvoin siihen aikaan töistä. Harmittaa kyllä. Vetäjä lupasi vielä yrittää saada aikaa hieman muutettua, mutta ei kyllä uskonut sen onnistuvan. Höh.
Outoja mielitekoja minulla ei juurikaan ole. Omenat ja greippi on kyllä huippu hyviä ja kylmä raikas vesi aivan taivaallista ja sitä meneekin päivässä ihan tolkuton määrä. Oma tekemät hampurilaiset ovat kyllä myös hyviä, mutta ei niihin nyt niinkään mitään himoa ole. Saapa nähdä alkaako perunajauho taas jossakin vaiheessa maistumaan, söin sitä purkista suoraan ( ja lukemattomia purkillisia ) kumpaakin poitsua odottaessa
Nyt on menossa "palstakamuillani" Hallella ja Iiniksellä jännät ajat ja toivontoivontoivon ihan suunnattomasti, että nyt vihdoin ja viimein olisi heidän vuoronsa onnistua
Nyt pitää alkaa valmistautumaan työpäivään, mukavaa talvista päivää kaikille teille ihanille
Kommentit