Taas on viikko jo puolessa, aika rientää niin hurjaa vauhtia, ettei tahdo perässä pysyä. Viikonloppu olikin pitkästä aikaa vapaa ja seuraavaan vapaaseen on piiiitkä aika. Lauantaina kävimme neitin kanssa siskoni luona. Sukumme pienin, ihana 7kk:n ikäinen ilopilleri oli vanhempineen käymässä, samoin kuin vanhin kummipoikani, jonka syntymäpäiviä samalla juhlimme. Ihana oli nähdä heitä pitkästä aikaa, vaikka kummipoikani ( aikamies hän tosin jo on ) aina saakin mieleni mietteliääksi. Myös vanhempani olivat paikalla, ihana aina nähdä isolla porukalla <3

Sunnuntai meni pitkästä aikaa ihan vaan kotona ollessa. Päänsärky vaivasi koko päivän, johtuen varmaan huonosti nukutusta yöstä ja kellonsiirto tietysti sotki myös päivän kulkua. Mutta vapaa päivät kyllä tulivat tarpeeseen. Sain luettua loppuun kirjan josta täällä jo taisin mainitakin, Elämäni gangsterina ja täytyy sanoa, että parempaa kirjaa en ole lukenut aikoihin. Palaan tähän kirjaan vielä myöhemmin. Sunnuntaina olin myös kaverini haastateltavana, niinkuin olin aijemmin jo viime viikolla hoitolapseni iskon samaisessa haastattelussa, aiheena kasvatuskumppanuus. Ihan mukavia kokemuksia.

Elämä on ollut kuin aalloilla soutamista, välillä mennään ihan hyvissä ja luottavaisissa fiiliksissä eteenpäin, välillä taas ei. Mutta niinhän se elämä aina menee, ainakin minun elämäni.

Kuulin jokin aika sitten äitiltäni, että olemme sukua eräälle tunnetulle rosvolle, heh , nimi ei ollut Rosvo Roope, mutta sen verran kuuluisasta rosvosta kuitenkin on kyse, että siitä on jopa kirjoitettu kirja. Nauroimme siskoni kanssa, että olisihan hän voinut jättää vaikka perinnöksi ne rahan painanta vehkeet, jos kerran sellaista harrasti. Niille varmasti löytyisi käyttöä vielä tänäkin päivänä :) Että jos on paljon ongelmia meidän perheessä ja suvussa yleensä, niin nythän kaikki voidaan laittaa tämän piikkiin, suku on pahin, vai miten se meni? Ei omena kauas puusta putoa ja onhan näitä sananlaskuja :)

Mukavaa keskiviikkoa!