Jälleen yksi neuvola takanapäin. Kaikki verikokeet mitkä otettiin viime neuvolakäynnin jälkeen olivat kunnossa. Verenpaine hyvä, mikä on aika outoa, et se on mulla aina raskausaikana hyvä ja muulloin sit huitelee välillä pilvissä asti. Mutta hyvä tietysti niin. Toivottavasti pysyykin yhtä hyvänä. Paino on pysynyt ihan ennallaan, eikä sen kuulema välttämättä olisi vielä pitänytkään nousta. Hemoglobiini 131, joten hyvä sekin ja kaikki siis just niinkun pitääkin. Ja tärkeimpänä tietysti pieni jumputtava sydämensyke

Nukkumisesta terveydenhoitaja sanoi, et "nyt kyllä täytyisi rueta yöt nukkumaan." Joopa joo, arvatkaa vaan haluaisinko???? Mut helpommin sanottu, kun tehty. Ehdotteli jotain nukahtamislääkkeitä, mut eihän minulla ole mitään ongelmia nukahtamisen kanssa. Nukahtaisin varmasti vaikka seisaalleni, jos en pääsisi illalla sänkyyn. Vaan unessa pysyminen on se minun ongelmani. Sitten hän ehdotteli jopa unilääkkeitä. Voi kääk, en suostumut ainakaan vielä. Olen elänyt elämässäni aika rankkoja aikoja ja käynyt läpi muitakin erittäin raskaita asioita, kuin vain tämä lapsettomuus ja koskaan en ole "sortunut" mihinkään lääkehoitoihin. Jotenkin olen ihan ylivarovainen nykyään jo särkylääkkeiden suhteen, joten ajatuskin kauhistuttaa unilääkkeistä tässä elämän vaiheessa. Täytyy vaan toivoa, että tämä unettomuus menisi pian ohi.

Ja sitten siihen ihottumaan...Esittelin rintakehääni suurinpiirtein samantien, kun vaan ovesta sisälle pääsin. Kyselin, et mitä tää on ja ennenkun edes sain mitään vastausta, niin sanoin jo itse et onkohan tämä parvorokkoa? No, siihen tuli sit toinenkin hoitaja joka sanoi, et YLEENSÄ parvorokkoon kuuluu poskien punoitus. No, sitä minulla ei ole ollut, mutta toinen yhtä suuri oire ihottuman lisäksi on flunssaoireet. Ja nehän tietysti löytyy. No, verikokeet otettiin ja kahden viikon sisällä vasta tulevat tulokset. Voi kamala mikä piina taas edessä. Ja nyt pitäisi olla stressaamatta ja nukkua yöt. Hohhoijaa...