Tähän viikkoon on mahtunut ajatuksia laidasta laitaan. Viikko alkoi surullisissa ja järkyttyneissä tunnelmissa tapahtuneen henkirikoksen takia. Lisää tuskaa asiaan toi uhrin läheisten tapaaminen ja yksityiskohtien kuuleminen tapahtumista. Myös kaikkien tapaukseen liittyvien nimet, viimeisetkin, saivat oloni entistä surullisemmaksi. En vaan voi äsittää miten jotain tällaista voi tapahtua. Mutta vaikka tapaus järkyttää suuresti, niin silti elämä meillä muilla jatkuu. Uhrilla ei ole enää sitä mahdollisuutta :(

Työrintamallakin on ollut ongelmia. Tai mielestäni se ei ole mikään kauhean suuri ongelma, tai ainakin se on täysin ratkaistavissa, mutta vanhempien käytös kuitenkin sai minut mietteliääksi ja vähän surulliseksikin. Täytyy sanoa, että kyllä oli vaikea käyttäytyä ammattimaisesti, kun teki mieli huutaa kaikki mitä mielessä liikkui. Onneksi kuitenkaan näin en tehnyt, vaan osasin niellä sanani ja pettymykseni ja nyt katsellaan päivä kerrallaan miten tämä asia etenee.

Nuorempi poikani kävi armeijan kutsunnoissa. Voi miten iso mies minun kikkarapäisestä pojan viikarista on tullut <3 Armeija olisi edessä vuoden päästä tammikuussa. Aamuherätykset hänen kanssaan ovat yhtä tuskaa. En meinaa millään saada häntä aamulla kouluun. Plääh. Ja ihan turha on sanoa, että laittaisi kellon soimaan ja heräisi oma-aloitteisesti. Testattu on ja joka kerta, kun näin olemme toimineet, on koulupäiväkin jäänyt välistä. Huokaus. Onneksi viikon päästä alkaa syysloma ja saan hetken hengähtää tästä herätys operaatiosta.

Neitin kanssa vietimme loppuviikolla sairastupaa neidin flunssan ja kuumeen takia. Vieläkin hän yskii keuhkonsa pihalla ja nenä on ihan tukossa, mutta näillä mennään. Telinevoimistelu jäi luonnollisesti tältä viikolta väliin, mikä kovasti harmitti neitiä.Toivottavasti en itse sairastu, vaikka kurkkua jo vähän kaihertaa ja nenä on tukossa, sillä ensiviikolla olisi monena iltana tärkeitä työmenoja. Sairaslomapäivinä muovailimme monta tuntia päivässä. Neiti on tosi taitava muovailemaan ja loihtii upeita taideteoksia. Ja muovailu on oikeasti kivaa, kannattaa kokeilla :) Yhtenä päivänä myös leivoimme kinkkujuustosarvia ja mokkapalaa ja kivaa oli. Meillä oli oikeasti tosi hauskaa yhdessä, vaikka olimmekin ihan kahdestaan lähes 24/ 7 , mutta  niinhän meillä on lähes aina. Neiti on hurjan hauskaa seuraa ;)

Tein myös ihania löytöjä kirpparilta. Löysin itselleni iki-ihanan toppatakin. Juuri sellaista olen etsinyt jo pitkään. Neiti löysi myös hauskan Barbapapamaatuskan. Kyllä kirppareilla kiertely on huippu mukavaa!

Eilen kävin äitini kanssa elokuvissa katsomassa paljon puhutun Yösyöttö- elokuvan ja se oli todella hyvä! Paljon sai nauraa ja voin lämpimästi suositella sitä kaikille! Eilen olimme myös metsäretkellä neitin, naapurin tytön ja hyvän ystäväni ja hänen omien ja lainalapsiensa kanssa. Kävelimme ihanissa maisemissa laavulle makkaranpaistoon ja kauhuksemme huomasimme, ettei laavulla ollut puita kuin kaksi kappaletta ja nekin puoliksi palaneita. Mutta niin vaan vanhana eräjormana sain meille tulet tehtyä ja makkarat maistuivat kaikille :)

Yksi hyvä ystäväni kertoi myös menneellä viikolla iloisen uutisen. Hän on raskaana <3 Olen todella onnellinen hänen ja hänen miehensä puolesta ja toivon koko sydämestäni, että kaikki menisi hyvin loppuun asti. Vaikka uutinen on iloinen ja odotettu, heräätte se myös mielessäni ristiriitaisian ajatuksia :( Odotuaikaan liittyy jotain sellaista, jota en voi käsittää, enkä mitenkään hyväksyä ja toivon todella, että ystäväni ymmärtää tämän asian tärkeyden ja antaa tulevalle vauvalleen terveellisen kasvuympäristön jo ennen vauvan syntymää.

Kotona on taas vaihteeksi ollut jotenkin ahdistava tunnelma. Rakastan kotiani ja olen täällä enemmän kuin mielelläni, mutta tällä hetkellä olisin niin mielelläni täällä yksin. Siis yksin lasteni kanssa ;) Muutama asia tässä yhteiselossa mieheni kanssa vaan saa aika - ajoin verenpaineeni nousemaan. Olen hammastapurren vaan kuunnellut hänen " valitustaan " , vaikka tekisi mieli huutaa ja karjua päin naamaa mitä mistäkin asiasta ajattelen. Huokaus. Eilen illalla oli ihan pakko jo vähän avautuakin ja luulen etten pysty hillitsemään sanojani tänäänkään. Mutta ehkäpä se avautuminen taas puhdistaa ilmaa ja yhteiselo alkaa sujua paremmin. Toivossa on hyvä elää :)

Tänään viemme neitin ratsatus harrastuksen " seuraavalle tasolle " ja vaihdamme tallia. Suunnitelmissa olisi lisätä heppaharrastuksen määrää huomattavasti, mutta katsellaan uskallanko ottaa sitä askelta jo tässä syksyn aikana. Tänään menen myös ystäväni syntymäpäiväkahville :)

Mukavaa syksyistä sunnuntaita teille kaikille <3