Taas maanantai. Tuntuu, että aina on vaan maanantai. Koko viikonlopun satoi lunta ja sitähän meillä onkin ihan järkyttävät määrät. Tänä aamuna pakkasmittari näytti -17 astetta. Eipä siis vielä ole tietoakaan kevään tulosta. Varmaan vielä juhannuksenakin lapset saavat laskea pulkalla mäkeä.

Viikonloppua vietimme pitkästä aikaa omalla porukalla, siis ilman tukilapsia. Kävimme taas neitin kanssa mökillä, kiertelimme paikalliset kirpparit ja vaan olimme. Mökille kun pääsimme, neiti sanoi heti, että " Äiti, tämä tuntuu ihan kodilta. Siis ihan kun oltais käyty vaikka kaupassa ja nyt tultiin kotiin ". Niin se kyllä tuntuu minustakin. Mökki on meille jo niin tuttu, että ihan kuin tosiaan kotiin tulisi. Eilen oli palmusunnuntai. Neiti odotti innoissaan virpomaan lähtöä. Pajunoksat koristeltiin jo viikolla ja virpomisasukin oli valittuna. Nimittäin lehmän asu :) Neiti oli vielä muutama minuutti ennen lähtöä varma, että lehmänä mennään tänä vuonna, mutta vaihtoi sitten lähtötohinoissa mieltään, onneksi, ja virpomaan lähti ihana pieni ja reipas pääsiäisnoita. Kävimme mummon ja ukin , sekä siskoni, parin ystäväni ja hoitolasten perheiden luona ja jokaisella ovella neiti sanoi reippaasti virpomislorun. Ihana oma noita- akkani <3

Illalla saimme vielä ystävä perheen luoksemme kahville ja sieltä saapui myös pieni virpoja, ihana kun kävitte <3

Neitiltä irtosi reilu viikko sitten ensimmäinen hammas! Ja voi sitä ihmettelyn määrää. Ei ole varmasti jäänyt kenellekään epäselväksi tämä suuri tapahtuma :)

Mutta nyt jatkuu päivän touhut, kivaa alkanutta viikkoa teille!