Voin sanoa, että nyt v*tuttaa!!! Kirjoitin pisimmän kirjoitukseni mitä koskaan olen tänne raapustanut ja kappas, sepä katosikin jonnekin taivaan tuuleen. Nyt siis tuleekin lyhennetty versio, mikäli neiti vielä suostuu nukkumaa ja jos tämäkin kirjoitus katoaa julkaisemattomana, katoan täältä myös minä :/

Joopa joo, näistä kirjoituksistani ei ehkä ole saanut oikeanlaista kuvaa meidän vauva- arjesta, siis siitä miten ihanaa ja leppoisaa vauvanhoito voi olla ;)

Heh, siis ehkä näistä on juuri saanut sen paremman kuvan mitä se joskus harvoin on, mutta ei missään nimessä sitä todellisuutta mitä meilläkin eletään.

Meidän neitihän ei ole todellakaan mikään helppo tapaus, vaan tyttö täynnä temperamenttia ja ei varmasti asiat suju niinkuin vauvanhoito-oppaissa sanotaan.

Jos muutama päivä sitten olisi kysytty vaikka yhdeltä hyvältä ystävältäni, toiselta siskoltani tai "kaksplussan kamuiltani" ( Jotka tosin tänä päivänä ovat paljon enemmänkin ), että kuinka minä jaksan, niin varmaan olisi saanut aika totuudenmukaisen kuvan siitä, kuinka minä oikeasti jaksan. Ja kuinka ihanaa vauvanhoito on.

Mutta onneksi on ympärillä läheisiä joille voi purnata silloin kun omat voimat loppuu...

Meidän neitillä on nimittäin jokapäivä joku uusi ongelma, suurin niistä tällähetkellä on syöminen. Soseiden syöminen nimenomaan. Rintaraivareitakin löytyy edelleen, tosin aika harvoin enää, viimeksi kyllä eilen illalla. Mutta palataan ensin noihin soseisiin.

Aina kun saan lusikan kärjellä työnnettyä pikkuisen ruokaa sinne pieneen suuhun, niin tyttö puklauttaa ne välittömästi ulos. Joko nätisti vain työntää kielellään tai sitten pärskäyttää ympäri keittiötä :0 Ja näin tapahtuu jokaisen lusikallisen kohdalla ainakin kymmeniä kertoja ennekuin hän vahingossa nielaisee osan ja sama siis jatkuu joka lusikallisen kohdalla. Nyt, tiedän ettei tätäkään kannattaisi sanoa, mutta antaa mennä vaan, siis sose on alkanut upota hieman paremmin, kun vaihdoin perunaporkkanasoseen sellaiseen mikä sisältää maissia. Se ei ilmeisesti ole niin makeaa ja makeasta neiti ei tykkää. Ruusunmarja-vadelmasose uppoaa ihan parhaiten, oikeastaan ilman tappeluja, mutta ei kai sitäkkän voi aina antaa?

Luulin aikanaan, että vanhempi poikani on vaikea syötettävä, kun hänelle piti esitellä leluja, että suu aukesi. Voi taivas miten helppoa hänen syöttämisensä oli tähän verrattuna, nyt vasta tiedän mitä tuollaisella tarkoitetaan.

Toinen ongelma onkin sitten nukkuminen. Ei siis kovin pahatkaan ongelmat- Syöminen ja nukkuminen- Ja mitäs muuta vauvat tekevät???

Nyt muutamana iltana tyttö on ruennut nukkumaan klo 22- 23 ( ennen aina klo 21 ) ja hirveän temppuilun kanssa. Ja temppuilun aihe on yllätysyllätys syöminen!!! Eilenkin illalla tarjosin tissiä ja velliä, kumpikaan ei kelvannut ja vasta 22.30 sain hänet nukahtamaan syliini ja silloin survoin väkisin tissin suuhun. Edellisestä tissittelystä oli kuitenkin kulunut jo yli 4 tuntia :0 Mitähän tämäkin taas oikein on?

Ja yöt tosiaan on muutenkin olleet levottomia. Välillä hän valvoa kojottaa monta tuntia putkeen, välillä syö vähän väliä ja välillä on vailla tuttia, silittelyä ja taputtelua. Ja minähän valvon, silitän ja hoivaan. Muitakaan vaihtoehtoja kun ei anneta.

Mutta on hän silti maailman ihanin "otus" ja saa ainakin tuhat pusua päivässä <3

Oma mieli on heilahdellut ihan laidasta laitaan. Välillä karjun miehelle naama punaisena, kurkku suorana ja ääni käheänä ja yleensä vielä ihan jostain pikkuasiasta. Välillä taas tunnen olevani maailman onnellisin ihminen, eikä kellään voi varmasti olla niin ihanaa elämää kuin minulla, huolista ja murheista huolimatta ja välillä itken ihan lohduttomasti tätä elämän epäreiluutta.

Tänäkin aamuna itkin vuolaasti perunoita kuoriessani, kun kuuntelin samalla LILILTÄ saamaani musiikkivinkkiä, Arttu Wiskarin uusinta kappaletta. Voih, miten tunteita herättävä ja surullisen haikea se olikaan :( Sen jälkeen erehdyin lukemaan siskoni tekemää rippikorttia vanhimmalle pojalleni ja kyynelistä ei meinannut loppua tulla :(

No, ehkäpä nämä tunteen purkaukset enteilevät pian alkavia menkkoja. Mikäli kierto on yhtään palautunut ennalleen, niin niiden pitäisi jo piakoin tulla...

Nyt on päätettävä jutut tähän, tarkoitus oli ennättää vielä siivota, mutta nyt kaikki aika menikin tässä koneella. Toivottavasti tämän lähetys nyt onnistuu, älkää välittäkö kirjoitusvirheistä, en jaksa korjata niitä nyt heti...