Vuosi sitten tein raskaustestin. Plussatestin. Tasan vuosi sitten. Hui, miten nopeasti aika on mennyt. Tuntuu kuin se olisi ollut eilen.

Nyt meillä eletään sitä ihanaa vauva - arkea. Sitä, jota en olisi enää koskaan edes uskonut eläväni. Silloin se ihme tapahtui meille, vaikka " ihmeethän tapahtuvat muille". Sitä plussaa oli silloin vaikea uskoa. Ei tätä oikein usko todeksi vieläkään.

Mutta ei tämä mitään ruusuilla tanssimista tosiaankaan kokoajan ole. Silloin " lupasin" etten valita koskaan, enkä mistään jos joskus vauvan saan. Tuo lupaus on tullut rikottua jo ainakin tuhat kertaablush

Jos olisin viime viikolla ennättänyt kirjoittamaan tätä blogia, olisi otsikko varmaankin ollut " Elämää kiukkupussin kanssa " tai jotain muuta vastaavaa. Meille nimittäin muutti viime viikolla todella äkäinen pikku tyttö. Joku varmaan vei yöllä Neiti auringon jonnekin ja toi tilalle maailman kiukkuisimman pikku ihmisenangry

Kokoajan hereillä ollessaan neiti vinkui, vänkyi, kiukkusi ja itki. Missään ei ollut hyvä olla. Ei siis yhtään missään. Yöt hän nukkui edelleen hyvin, tosin nykyään nukutan häntä kapalossa ( vaikka itseäni ihan ahdistaa se tiukka paketti, mutta tyttö nukkuu siinä todella hyvin ), vaikka hän on aina nukkunut yönsä pääosin hyvin, niin kyllä tuo kapalo rauhoittaa ainakin minun uniani, kun kokoajan ei vieressä joku huido ja potki vimmatusti, vaan nukkuu ihan rauhallisestismiley

Päiväunetkin menivät viime viikolla monena päivänä ihan pieleen. Neiti on tähän asti nukkunut ulkona päiväunia sen neljä tuntia, jopa viisikin, mutta viime viikolla nukkui 1- 2 tuntia ja nekin 10-20 minuutin pätkissä. Se oli ihan kamalaa!!! Olin ihan poikki ja suunnilleen valmis johonkin hoitolaitokseenindecision Hermot oli niin tiukalla, et tuli sitten raivottua miehellekin, ihan kun se nukkumattomuus olisi ollut hänen vika. Onneksi hän sai töissä levätä tästä kaaoksesta ja jaksoi aamupäivät ennen iltavuoroon lähtöä touhuta tytön kanssa.
Eilen jotain sitten taas muuttui, onneksi. Tyttö palasi normaaliin unirytmiin ja oli taas aurinkoinen ja naurava. Sama "vaihe" on jatkunut tänäänkin ja toivottavasti jatkuu myös huomenna.

Eilen kävimme Kysillä tapaamani ystäväni luona. Hänen ihanat kaksoistyttönsä täyttivät  yhden vuodenheart Tytöt olivat aivan mahtavia. Jälleen kerran olen äärettömän kiitollinen lääketieteelle. Ilman näitä rankkoja hoitoja ei niitäkään pieniä prinsessoja olisi olemassa. Nostan kyllä ystävälleni ja hänen miehelleen hattua, itse en varmasti selviytyisi kahdesta vauvasta. Yhdessäkin on välillä tekemistä ihan liikaakinsurprise Vielä kun "palstaystäväni" saisi kokea tämän onnen, kaikki olisi täydellistä. Ja uskon, että hekin vielä onnistuvatheart

Vietämme neitin kanssa paljon aikaa lattialla. Hän katselee mielellään leluja. Ottaa niitä käteensä. Laittaa suuhunsa. Hänen lempilelunsa on Herra Hakkarainenlaugh Ihana unissakävelijä, jonka hänen isänsä on ostanutheart

Tänään lattialla touhuilu saikin ihan uuden käänteen, meidän pieni vauvamme oppi kääntymään selältä mahalleensmiley
Nyt hän tekee sitä kokoajan, voi miten hämmästynyt hän on itsekkin. 

On se vaan ihanaa nähdä, kun hän oppii uutta. Minun pieni tyttöniheart