Loman toinen päivä alkaa lähentyä iltaa. Minne meidän kesäiset ja aurinkoiset päivät katosivat? Ulkona on pilvistä ja paljon on myös päivän aikana satanut. Päähän koskee taas vaihteeksi.

Tukipojat tulivat luoksemme eilen ja viettävät tämän viikon luonamme. Ei siis ihan pelkästään lomailusta mene tämä ensimmäinen lomaviikko. Tänään kävimme poikien ja neitin kanssa ratsastamassa Lantilla <3 Pojat olivat ensimäistä kertaa elämässään edes lähellä hevosta ja hienosti kumpikin uskaltautui harjaamaan, hoitamaan ja ratsastamaan. Neitihän on jo vanha tekijä, mutta innoissaan hänkin oli pitkän tauon jälkeen. Huomenna olisi tarkoitus jo mennä  uudestaan.

Poistulomatkalla kävimme neitin toiveesta tutustumassa sairaalamuseoon. Eihän siellä hirveästi mitään mielenkiintoista lapsille ole, mutta yllättävän pitkään muksut siellä jaksoivat kierrellä, katsella ja kysellä.

Tänään sain myös puhelun esikoiseltani. Enkä tiedä mitä sanoisin. Pyyntö jonka hän esitti ja johon tietysti vastasin myöntävästi, on sellainen etten oikeasti tiedä miten saan lupaukseni pidettyä. Siitä tulee ihan hirveän raskasta. Mutta enhän minä äitinä muutakaan voinut, kuin suostua ja lupaukseni aion pitää, vaikka siitä ei helppoa tulekaan. Täytyy taas kerran todeta, etten olisi koskaan uskonut joutuvani tällaisien asioiden keskelle :(

Mukavaa tiistai-iltaa teille, mä kaadun sohvaan potemaan päänsärkyä, kun muksut ja mies on pihalla!