...Ja kotiin pääse en. Tämä kaikki tekee selvän musta, elän kuin ois päivä viimeinen...

Tämä kappale tuli jotenkin vahvasti mieleen eilen illalla puhuttuani hyvän ystäväni kanssa puhelimessa. Voi kurjuus ja surkeus miten surullinen olo tuli hänen puolestaan :( Ystäväni kaipaa kotiinsa. Entiseen kotiinsa, josta hän joutui eron jälkeen luopumaan. Hän joutui luopumaan niin paljosta, miehestään, kodistaan, koirastaan ja oikeastaan myös työpaikastaan. Kesä meni hänellä yllättävän hyvin, mutta eilinen puhelu muistutti vahvasti vuoden takaisia puheluita. Ystäväni itki lähes koko puhelun ajan, enkä voinut muuta kuin kuunnella. Tuntuu niin surulliselta, kun joku läheiseni voi huonosti, eikä apukeinoja ole. Yritin tietysti lohduttaa, mutta hänen entistä elämäänsä en ikävä kyllä saa takaisin. Toivottavasti tänään olisi parempi päivä <3

Mä kuuntelen paljon musiikkia, mikä ei varmaan ole täällä kenellekään yllätys. Musiikki on minulle tärkeää varsinkin elämän potkiessa päähän ja sitähän on tapahtunut ihan riittävästi. Monessa tilanteessa tulee heti mieleen joku tärkeä kappale, joka kuvastaa milloin mitäkin huolta ja murhetta. Ystäväni elämää hyvinin läheltä seuranneena myös Olli Lindholmin kappale " Tuhoutuva tarina " sopii liiankin hyvin hänen elämäänsä...

Lopultakin tajuan, olemme luoneet sommitelman, joka nyt hirviöiksi meitä muuttaa. Sä haluat mun taipuvan, mä myönnän, että ansaitset paremman. Kun keinot loppuu ja sydän tyhjää tuuttaa. Turha jäädä nyyhkimään, ei se johda mihinkään, jos jotain täytyy, täytyy päästä lähtemään. Rakastin sua, kuin järjetön kuin hullu, hulluu rakastaa, liikaa ja liian täysillä tartuin sun maailmaan. Rakastin sua, kuin mieletön, nyt maailmat on raiteiltaan, ei jäädä juonittelemaan, tähän tuhoutuvaan tarinaan. Uneton yö vierelläs, mä kuulen loputkin syytöksistäs. En pelkää sua, enkä pelkää susta luopuu. Ehkä mun on helpompaa lähtee ilman sua ja jatkaa. Sä löydät uuden ja se uutuudestasi juopuu. Turha jäädä nyyhkimään, ei se johda minnekkään, ei tyhjän päälle pysty karttaa piirtämään. Rakastin sua, kuin järjetön kuin hullu, hulluu rakastaa, liikaa ja liian täysillä tartuin sun maailmaan. Rakastin sua, kuin mieletön, nyt maailmat on raiteiltaan, ei jäädä juonittelemaan, tähän tuhoutuvaan tarinaan.